Koeajossa käytetty Mercedes-Benz MB CLS 320 CDI – ”Ristuksen komia coupe”

Luksus ei katoa, vaikka vuodet kuluvat. Mercedes-Benz MB CLS 320 CDI vuosimallia 2006 on edelleen linjakas ja hulppea neliovinen iso coupe. En yhtään ihmettele, jos Matti ja Teppokin ovat aikoinaan taittaneet CLS-Mersulla keikkamatkansa.

Tämä viittaus Ruohosen veljeksiin Mattiin ja Teppoon perustuu muistikuviin, jotka voivat aina pettää. Mutta itselläni on sellainen mielikuva, että joskus kauan sitten olisi uutisoitu Matin ja Tepon risteilykeikalle lähtiessään kolhineensa CLS:llään taksia satamassa. Mieleen jutusta jäi, että taksikuski olisi jutussa kertonut jommankumman veljeksistä pahoitelleen turkulaisittain ”sori, sori, kauhiast sori”.

Olen myös nähnyt erään arvostetun televisiokasvon puistelevan CLS-Mersustaan mattoja pesun jälkeen Helsingissä Eläintarhan Nesteellä. Ja jos oikein muistan, niin tällä samaisella toimittajalla olisi ollut allaan jo toinen CLS-Mersu. Nimiä en uskalla mainita, koska tänä päivänhän mieli pahoitetaan niin herkästi, vaikka väärää tietoa olisi letkauteltu harmittomasti ja vilpittömässäkin mielessä.

Nuo esimerkit kerron vain siksi, että kyllä se viihdeväki ja älykön maineessa olevat tv-persoonatkin arvostavat hyviä autoja. Joskus 1980-luvullahan älypään piti ylenkatsoa hienoja autoja. Tosin iskelmätähdet ovat aina ajaneet laatuautoilla, edesmennyt laula Topi Sorsakoskikin oli Mersu-mies.

Koeajoon saimme Vaihtoautomaan Vantaan Petikon myymälästä jo 454 000 kilometriä ajetun CLS 320 CDI V6-turbodieselin. Tehoa dieselmyllystä irtosi 225 hevosvoimaa ja vääntöä huikeat 510 Newtonia.

Ajan säälimättömästä kierrosta kertoo paljon sekin, että myynti-ilmoituksessa kerrotaan, että Mersun mukana tulee ”vakkarikin” eli vakionopeudensäädin. Tänä päivänähän ”vakkari” kuuluu vakiovarusteisiin autossa kuin autossa. Huoltohistoriakin on kirjattu paperivihkoon.

Ulkonäkö jakaa mielipiteitä voimakkaasti, mutta omasta mielestäni iso neliovinen coupe-Mersu on tyylikäs.  Luksus ei autosta kuitenkaan katoa vuosien myötä. Kerran laatuauto, laatuauto loppuun saakka. Iäkäs laatuauto on vähän kuin aikoinaan paremman väen asumukseksi rakennettu talo: nykyajan ”kotkotuksia” puuttuu, mutta kaikesta on aistittavissa, että kaikki on tehty mistään tinkimättä.

Tämä CLS:n ensimmäinen sukupolvi esiteltiin Geneven autonäyttelyssä keväällä 2004. CLS perustui W211 -malliin eli sen aikaiseen E-sarjaan, joka tunnetaan kansan parissa ”taksi-Mersuna”.  Kooltaan CLS sijoittui Mercedeksen mallistossa kuitenkin hiukan E-Mersua ylemmäs, E- ja S-sarjan väliin.

Linjakkaan auton mataluuden takia sisään- ja uloskäynti vaatii kuitenkin jäykkäjalkaiselta jonkin verran totuttelua.  Konepellin alla oli 3-litrainen V6-turbodieselmoottori. Aijai kuinka suloiselta sen hörinä kuulostikaan pedaalia alas painettaessa.

Viritetty jousitus vähensi nautintoa

Ajamisen hohto kuitenkin himmenee hiukan ajaessa Kehä III-tien karkealla asfaltilla. Kyyti oli kehä III:n karkealla asfaltilla pompottavaa. Tämä taas johtui siitä, että aikaisempi omistaja on laittanut eteen madalletut jouset. Madalletuista etujousista kieli sekin, että peräpää oli vähän hassustikin etupäätä korkeammalla.

Olin täysin haltioissani, kun koeajoimme alkusyksystä ihan E-sarjan Mersun vanhan perusmallin, vuosimallin E 200d:n. vuosimallia 2008. Siinä puoli miljoonaa ajettua kilometriä eivät tuntuneet missään. Mercedes-Benz E 200 CDI kulki edelleen vakaasti kuin juna. Ei kitissyt, eikä kolissut, vaikka mittarilukema oli enemmän kuin nyt koeajetussa CLS:ssä vuosimallia 2006.

Eipä kitissyt, eikä kolissut tämä CLS:kään. Laatu sinänsä on lujaa ja auto kulkee edelleen vakaasti. Ohjauskin keskittää ja palauttaa edelleen riittävästi. Peruajettavuudessa ei ollut huomauttamista, vaikka mittarilukema oli jo lähes puoli miljoonaa kilometriä.

Karkealla asfaltilla myös rengasmelua oli laatuautoksi vähän liikaa. Tämänkin takia ottaisin itse mieluummin samanikäisen E-sarjan perus-Mersun korkeamman profiilin renkailla.

Auto tuntui jo Vaihtoautomaan pihassa kokoonsa nähden kuitenkin yllättävän ketterältä, tästä tietysti kiitos takavetoisuudelle: sen ansiosta etupyörät kääntyvät näppärästi. Ja liikkeellehän 18 vuotta vanhakin CLS ampaisi kuin ohjus.  Päätoimittaja vieressä arveli jo heti, että moottoria on ”lastutettu”, eli viritetty alkuperäisestä 224 hevosvoimasta vieläkin tehokkaammaksi.

Mutkateitä vanhallakin CLS:llä on mukava päästellä: matalan painopisteen ansiosta isokaan auto ei kallistele suuntavakavuus jättää kuitenkin hiukan toivomisen varaa, kun mennään hitaammalla vauhdilla pikkuteitä: urat tuppaavat heikentämään silloin suuntavakavuutta.

Näkyvyydessäkin on toivomisen varaa: kun auto on matala, viiston tuulilasin pilarit tulevat lähelle kuljettajaa. Tämän takia pilarien katve etuviistoon on perus-Mersuun verrattuna laaja. Näkyvyys taakse sen sijaan on kohtalainen.

Istutaan kuin kauppaneuvokset

Vanhassa Mersussa istuu enemmän kotonaan kuin uudemmissa. Ulkonäön lisäksi viehättää myös selkeä kojelauta. Ja edessä istutaan kuin tukevat kauppaneuvokset: tilaa on ruhtinaallisesti ja istuimen monipuolisten säätöjen ansiosta kaikenkokoiset immeiset löytävät oikean ajoasennon. Myös takapenkillä pari 180-senttistäkinaikuista istuu mukavasti. Keski-istuintahan tässä isossa neljälle rekisteröidyssä coupessa olekaan.

Tavaratila vetää peräti reilut 500 litraa. Sinne menevät parin ison matkalaukun lisäksi myös lastenvaunut kahteen osaan jaettuna.

Myynti-ilmoituksessa Vaihtoautomaa ilmoittaa keskikulutukseksi 7.6  l/100 km ja maantiekulutukseksi 5.9 l/l. Lukemia voi pitää ihan kohtuullisena, kun auton omapainokin on 1740 kg.

Kyllä se perstuntuma vakuutti. Kokemuksen perusteella itse kuitenkin ottaisin mieluummin samanikäisen ja saman verran ajetun E-sarjan perus-Mersun. Vaan eipä ole hintakaan korkea. 5690 eurolla tekee edelleen autoista vähemmän perillä olevan naapurin kateelliseksi, jos sattuu asumaan vaikkapa Vantaan Korsossa tai Espoon Matinkylässä. Espoon Westendissä kyllä jo nenä sanoisi rikkaalle, että nyt ei ajeta ihan tuoreella Mersulla.

Ajossa mikään ei kielinyt edelleenkään puolta miljoonaa kilometriä lähentelevästi mittarilukemasta. 3-litrainen V6-dieselmoottori saa edelleen haikailemaan aikaa, joka ei enää koskaan palaa?

Vain kolmisakaraista keulalle konepellin päälle jäin kaipaamaan. Juuri se tekee mielestäni oikean Mersun, ei konepeltiin upotettu kokardi.

Lopputulemana on kuitenkin ”pohojalaasittain” ilmaistuna ”ristuksen komia auto”, ja vielä ehta Suomi-auto! Pyydän jo etukäteen anteeksi tuota kulttuurista omimistani, kun en itse ole ”pohojalaanen”.

Mercedes-Benz CLS 4D CLS 320 CDI automatic vm. 2006
Mittarilukema: 454 000 km, Suomi-auto
Moottori: V6, 2980 cm3, turbo
Polttoaine: diesel
Vaihteisto: automaatti
Vetotapa: takaveto
Tehot: 224 hv (liikkeen ja maahantuojan ilmoittama)
Keskikulutus: 7.6 l /100 km
Vääntö: 510 Nm (auto–data.com)
Co2-päästöt 202 g/km
Mitat: pituus 4910 mm, leveys 1870 mm, korkeus 1410 mm, akseliväli 1410 mm
Tavaratila: 505 l
Suorituskyky: kiihtyvyys 0-100 km/h: 7 s
Huippunopeus 246 km/h
Myyjä: Vaihtoautomaa, Petikko, Vantaa
Hinta: 5 690 €

Teksti Urmas Hurmalainen
Kuvat Mika Salomaa