Koeajo käytetty Saab 9-5 – Kuin kotiin palaisi

Oi niitä aikoja, tuumasin päästessäni ottamaan ”tyypit” päätoimittajan 21 vuotta vanhalla farmari-Saabilla.

Johan tästä on taas vierähtänytkin tovi, kun päätoimittaja on viimeksi hommannut testiautoksi Saabin. Nyt on taas alla se tuttu ja turvallinen kotimainen. Silloin vanhoina hyvinä aikoina mukamas fiksuilla oli tapana jankuttaa, että ”saabismi on sairautta”. Päätoimittajalle tämä Saab on jo kolmas. Hän oli kuulemma jo päättänyt, että kestotesti-Fiatin jälkeen ei hetkeen tule Saabia, mutta kuinkas kävikään.

No jos on, niin me päätoimittajan kanssa sitten jonkun sortin ”pöpejä” olemme. Päätoimittaja nuorempana miehenä sai Saab-kyytejä lapsuudenkodissaan. Minä taas olen sen verran iäkkäämpi, että ehdin nuorempana itse omistaa kolme Saabia.

Saabin yksi sukupolvesta toiseen seurannut pieni yksityiskohta oli virta-avaimen paikka penkkien välissä. Siitä rumautetaan käyntiin myös päätoimittajan Saab 9-5 2.0 t Vector -farmari. Pieni t tarkoittaa turboa ja 2.0 bensamoottorin kuutiotilavuutta, joka tarkemmin ilmaistuna on 1985 cm3.

Päätoimittajan Saabilla on ajettu ikäisekseen todella vähän, 184 000 kilometriä, mutta mikään kuin pakasta vedetty se ei kuitenkaan ole. Kulumisen ja käytön jälkiä löytyy sieltä täältä. Vaan eipä se paljon maksanutkaan: kokonaiset 500 euroa. Edellinen omistaja oli vanhempi herrasmies, joka ei halunnut enää korjauttaa autoa varkaiden tuhojen jäljiltä. Päätoimittaja Ostikin Saabin projektiautoksi. Pikkuisen osien löytämiseksi on pitänyt nähdä vaivaa, mutta autopurkamoista löytyivät uudet lasit ja metallilistat. Nyt on lasit vaihdettu ja auto näyttää olevan äkkisilmäyksellä pienistä kauneusvirheistä huolimatta iskussa.

Edelleen maukas

Pieniä naarmuja ja kolhuja tarkalla katselulla 21 vuotta vanhasta Saabista tarkkasilmäinen löytää vieläkin: takaovesta löytyy naarmuja ja etupuskurista pieniä halkeamia.
–Ne pitää korjata, mutta tämän takia sainkin auton halvalla, päätoimittaja sanoo.

Päätoimittajan ”Saappi” on ajalta ennen 9-5 -mallinkin keulalle istutettua ”Dame Edna” maskia. Konservatiivisena ihmisenä tämä päätoimittajan Saabin keula näyttääkin paremmalta kuin vuonna 2005 esitelty kasvojenkohotusmalli. Yleisen mielipiteen mukaan mahtipontisemmaksi venytetty jäähdyttäjän säleikkö vain nykyaikaisti ja piristi ison Saabin ilmettä. Itse olen enemmän klassisten muotojen ystävä. Minusta kolmannen sukupolven C-Mersukin on keulan hillitymmän muotoilun takia kauniimpi kuin myöhemmät C-Mersut. Oma makuni on sellainen, että jäähdyttäjän säleikön pitää mieluummin integroitua sulavasti muuhun keulaan sen sijaan, että se työntyisi ”mokelomaisesti” ulos.

No, nämä ovat makuasioita.

Kyydiltään auto tuntuu olevan iskussa edelleen. Alustasta kuuluu toki vähän ääniä ja auto rohisee varsinkin kuopissa.

Muuten ei kyydissä varsinkaan hyvillä ja pitkillä asfalttisuorilla löydy valittamista. Saab 9-5 on edelleen leppoisa ja ihan ”helvetin” hyvä auto ajaa. Mikään rakettihan tietenkään iso Saab ei ole silloisen malliston vaatimattomimmalla, 150-hevosvoimaisella bensamoottorilla turbon kera.

Erilainen turbo

Saab oli jo aikoinaan siitä erilainen auto, että turbonakaan se ei kiihdy paikaltaan mitenkään räjähtäen. Nollasta sataseen kymmenessä sekunnissa kiihtyvää autoa ei varsinkin nykypäivän mittareilla voi todellakaan pitää rakettina.

Vaan eipä Saabia raketiksi tarkoitettukaan, vaan isojen teiden mukavaksi perheautoksi. Turbo pääseekin enemmän ominaisuuksiinsa isoilla maantiesuorilla: ohituskiihtyvyys ja vääntö on optimoitu erityisesti nopeaan ja leppoisaan ajoon isoilla teillä.

Bensaahan Saab kuluttaa päätoimittajan sanoinkin ”ihan saatanasti”.
–Mutta sitähän saa lisää Nesteeltä, päätoimittaja naurahti.

Erityisen hyvää päätoimittajankin mielestä on se, että nyt testiautoksi ostettu Saab 9-5 -farmari ei ole mikään räväkäämpää menoa tarjoava Aero-malli, vaan mukavuuspainotteinen ja pehmeästi kulkeva 2-litrainen perusperheauto.

Isossa Saabissa on edelleen oma viehätyksensä. Käytettynäkin se tuntuu turvalliselta ja vakaalta matka-autolta, vaikka perusmoottorin suorituskyky olisikin vain keskinkertainen.

Saabin kojelauta muotoiltiin muhkeaksi ja sen valtteja oli myös viimeisen päälle muotoillut etupenkit. Saabissa istutaan kuin kassakaapissa. Sähköautojen pelkistettyjen ja tablettiruutujen hallitsemien kojelautanäkymien jälkeen Saabilla ajaminen tuntui kuin kassakaapissa istuisin. Ja se tuntui hyvältä.

Kun väänsin avainta penkkien väliin sijoitetusta virtalukosta ja sisätiloihin kantautui Saabin vaimea pörinä, tuntui kuin kotiin olisi palannut.

Saab 9-5 2.0 t Vector vm. 2003
Mittarilukema: 184 000 km¨
Moottori: R4, 1985 cm3, turbo, monipisteruiskutus
Polttoaine: bensa
Vetotapa: etuveto
Vaihteisto: 5-lovinen automaatti
Tehot: 150 hv
Vääntö: 240 Nm
Keskikulutus: 9.2 l/100 km /UltimateSPECS.com, 10.3 l/100 km (Autoevolution.com)
Co2-päästöt 244 g/km
Suorituskyky: kiihtyvyys 0-100 km/h: 11.6 s (Autoevolution.com)
Mitat: pituus 4831 mm, leveys 1791 mm, korkeus 1481 mm, maavara 165 mm, akseliväli 2700 mm
Tavaratila 416–1490 L (UltimateSPECS.com)
Hinta: 500 € (ostettu projektiautoksi)

Katso tästä päätoimittajan video

Teksti Urmas Hurmalainen
Kuvat Mika Salomaa