Koeajo käytetty Volvo S80 – Vanhakaan diesel-Volvo ei apuvirtaa kaipaa

Kun 235 000 km ajetussa diesel-Minissä vuosimallia 2010 eivät puhaltimet toimineet ja ulkona seisseen auton käynnistyksessäkin tarvittiin apuvirtaa, kaivettiin lumen alta ajoon 294 000 kilometriä  ajetun Volvo S80 D5-diesel vuosimallia 2008. Ja sehän rysähti käyntiin kertaheitolla, ilman apuvirtaa.

300 000 km ajettu ja 16 vuotta vanha Volvo S80 D5 AWD Summum vie miehekkäälle aikamatkalle vuoteen, jolloin juuri dieseliä mainostettiin todellisena ekotekona. Alun perin piti ottaa koeajoon 235 000 km ajettu Mini Countryman -diesel vuosimallia 2010, mutta se nyt vain ei onnistunut. Taivasalla pakkasilla pitkään seisseen Minin käynnistykseen tarvittiin apuvirtaa ja kun auto vihdoin rysähti käyntiin, puhaltimet eivät toimineet.

Aika on rahaa Kaasujalan tekijöillekin. Ei muuta kuin äkkiä käyttöön suunnitelma B. Tai suunnitelmaa ei edes ollut, kun katse osui lumen alla seisseeseen Volvo S80:aan vuosimallia 2008. Tänä päivänä S80 näyttää kokoaan pienemmältä, jopa sirolta.

–Noinkohan tämäkään diesel lähtee käyntiin ilman apuvirtaa, aprikoin avaimet saatuani.

No kyllä se vain lähti, kertarysäyksellä ja nikottelematta. Kylmänä käyneen 5-sylinsterisen ja 2,4 litraisen dieselmoottorin ääni oli vielä miehekkään rohiseva, mutta yllättäen kehä III–tielle Vaihtoautomaan pihasta päästyämme moottori alkoi käydä sivistyneesti.

Aikansa ”ekoauto”?

Muistan vieläkin vuoden 2008. Dieseliä mainostettiin silloin ekotekona ja juuri markkinoille tullut S80-diesel oli järkevän pomomiehen valinta.  Siihen aikaan vielä D5-merkintä peräluukussa vielä merkitsi, että Volvoa liikutti 5 sylinteriä. Tänä päivänä tietysti Co2-lukema 193 g/km pullauttaa viinerin rippeet viherpipertäjän kurkkuun.

Niin ne vuodet vierivät ja ajat muuttuvat. Kun koeajoin samanlaisen Volvo S80 D5:n vuosimallia 2007 lähes 10 vuotta sitten, otsikko oli ”Toisen polven Volvo S80 ei vielä ole museo”. Otsikko tuli siitä, kun kaverini oli nimennyt ensimmäisen polven Volvo S80:n museoksi.

No, nyt jo tätä toisen polven S80 D5:kin voi jo kutsua museoksi. Kaukana takana ovat ne ajat, kun Volvo valmisti dieseleitä isolla kuutiotilavuudella ja viidellä tai peräti kuudella sylinterillä.

Laatu tuntui ainakin sisustuksessa. Penkit olivat yhä ryhdissään ja eikä minkäänlaisia resonointeja kuulunut isosta kilometrilukemasta huolimatta. Toisen polven Volvo S80 D5:n kyyti on mukavuuspainotteista, urheilullisuutta etsivälle se ei ole oikea auto.

Mukavuuspainotteinen S80 D5 ei ole ei mikään urheiluauto. Yksi vanhankin S80 D5:n parhaita puolia on loistava suuntavakavuus ja normaaliajossa hyvät kaarreominaisuudet. Mukava yllätys oli myös sen ketteryys taajamapyörityksessä.  Hitaassa ajossa kevyt ohjaus kuitenkin hiukan tempoili ja auto muljahteli uraisella tiellä.  Samoin hitaassa ajossa ohjaustunto on vähän etäinen.

Vääntöä on vähintäänkin riittävät 400 Newtonia.

Volvon laatu ja jämäkkyys tulivat esille, kun poikkesimme kehä III:n suorilta sivuteille: jousitus nieli yhä sujuvasti rikkonaisen asfaltin montut.  Tosin ison tien karkealle asfaltille palattua jousitus tuntui myös hiukan pintakovalta.

Jyrinää taajamissa

Mikään ei maailmassa kuitenkaan ole täydellistä, vielä vähemmän täydellistä oli vuonna 2008, kun koeajettukin Volvo rullasi tehtaan hihnalta ulos. Erityisesti joutokäynnillä ja taajama-ajossa kiihdyttäessä huomaa, että nyt ajetaan menneen maailman Volvolla. Taajama-ajossa moottori jyrisee ja raakkuu kiihdytyksissä.

Sen sijaan hyvällä asfaltilla ja maantieahossa iäkäskin diesel-Volvo etenee yllättävän hiljaa ja mukavasti. Karkealla tiellä äänet taas voimistuvat, mutta eivät korviavihlovasti.

Maantielaiva vanhakin S80 D5 on edelleen ja vakuuttaa laadultaan ainakin pintapuolisesti. Tietenkään lähes 300 000 km ajettu ja 16 vuotta vanha diesel-Volvo ei enää ole pakasta vedetty, mutta mikään ei vielä myöskään kieli, että se olisi jo auttamattomasti tiensä päässä. Nythän juuri enintään 10 000 euroa ajetut autot tekevät kauppansa vaihtoautomarkkinoilla.

Tällaisen Volvon omistajathan itse sen parhaiten tietävät. Nettiauto.comissa ensimmäisen ja toisen polven Volvo S80 -malleista löytyy peräti 352 arvostelua. Suurin osa kommenteista on annettu 2000-luvun alkupuolen ensimmäisen polven S80-malleista. Toisen polven S80—Volvoista arvosteluja on vain muutamia.

”D5- moottori on todella vääntävä / pieni kulutuksinen, Kestävä /luotettava”, kehuu mies Vihdistä D5-Volvoaan vuosimallia 2007.

”Matka taittuu mukavasti. Isot, väljät tilat. Talvella lämpiää vähän hitaanpuoleisesti. Pitkän puoleinen auto, ei kovin mukava parkkihallissa”, kommentoi puolestaan nainen Kontiolahdelta vuosimallin 2008 S80-Volvoaan nainen Kontiolahdelta.  Kyllä tästä Volvosta huomioliividuunari saa vielä autoa pitkäksi aikaa, kun jakopääkin on ilmoituksen mukaan tehty.

Volvo S80 D5 AWD Summum, vm. 2008
Mittarilukema: 294 000 km
Moottori: R5, 2400 cm3, turbo
Polttoaine: diesel
Vetotapa: neliveto
Vaihteisto: 6-lovinen automaatti
Tehot: 136 kW/185 hv
Vääntö: 400 Nm
Keskikulutus: 7.5 l /100 km (auto-data.net)
Co2-päästöt: 193 g/km
Suorituskyky: kiihtyvyys 0-100 km/h: 8.5 s
Huippunopeus 240 km/h (auto-data.net)
Mitat: pituus 4851 mm, leveys 1893 mm, korkeus 1493 mm, maavara 150 mm, akseliväli 2835 mm
Tavaratila 485 l
Myyjä: Vaihtoautomaa, Petikko, Vantaa
Hinta: 8390 €

Teksti Urmas Hurmalainen
Kuvat Mika Salomaa

KATSO KOEAJOVIDEO TÄSTÄ