Suomen Autokierrätys – Digitaalinen palvelualusta mahdollinen jo ensi vuonna
Suomen Autokierrätyksen hanke romuautojen kattavasta ja avoimesta digitaalisesta tietoalustasta saattaa ehtiä käyttöön jo vuoden 2024 alussa.
Suomen Autokierrätys on vienyt Sitran eli Suomen Itsenäisyyden Rahaston osaksi rahoittamaa digitaalista palvelualustahanketta eteenpäin 1. helmikuuta 2023 lähtien. Sitran selvityksen mukaan liikenteestä poistuneet ja latojen taakse ruostumaan jäävät autot maksavat vuosittain menetettynä liikevaihtona mitattuna yli 100 miljoonaa euroa.
Tulevaisuudessa autokierrätystä halutaan parantaa hyödyntämällä digitaalista dataa. Suomen Autokierrätys onkin selvittänyt, miten ”romurauta” saadaan datalla tehokkaammin kiertoon.
Hanke kattavasta ja avoimesta tietoalustasta etenee vauhdilla ja saattaa olla käytössä jo ensi vuoden alussa.
–Meillä Autokierrätyksessä on jo nyt sinänsä hyvät ja toimivat prosessit, joilla autot saadaan romutettua ja osat hyödynnetty tehokkaasti. Mutta jos sitä dataa näistä prosesseista esimerkiksi autopurkamot eivät saa irti, on hyvä miettiä, voisiko asian tehdä uudella tavalla ja paremmin, sanoo Autokierrätyksen toimitusjohtaja Juha Kenraali.
Tarjonta kohtaa kysynnän
Autokierrätyksen näkökulmasta suurin ongelma ovat virallisten reittien ulkopuolella liikennekäytöstä poistuvat, mutta Traficomin liikenneasioiden rekisteriin jäävät haamuautot ”haamuautoiksi”.
Suomen Autopurkamoliitto taas näkee keskeisenä ongelmana myös sen, että liian paljon autoja menee suoraan Autokierrätyksen operaattorien murskattaviksi ohi purkamoiden.
Autopurkamoliiton jäsenyritykset ovat myös Suomen Autokierrätyksen neljän kierrätysoperaattorin virallisia vastaanottopisteitä. Suomen Autokierrätyksellä on 290 romuautojen vastanottopaikkaa ympäri Suomen.
Suomen Autokierrätyksen jäsenyrityksiä ovat puolestaan henkilö-, paketti- ja matkailuautojen maahantuojat sekä sähkökäyttöisiä autoja ja niiden ajovoima-akkuja maahantuovat yritykset.
Osa purkamoalan toimijoista katsoo, että romuautojen toimittaminen suoraan murskattaviksi palvelee automaahantuojien uusien varaosien myyntiä ja huoltobisnestä.
–Tämäkin on yksi niistä asioista, joita voidaan parantaa datan fiksulla hyödyntämisellä. Meillä on tähän asti ollut hyvin epämääräinen näkemys siitä, minkälaisia auton osia purkamot tarvitsevat. Avoimen digitaalisen palvelualustan myötä pystyimme tehokkaammin tarjoamaan autopurkamoille autoja, joiden varaosille he näkevät markkinoilla myös kysyntää. Tämä tietysti vaatii, että kaikki romutukseen tulevat autot kirjataan tarkasti malleittain ja merkeittäin sinne järjestelmään sitä mukaa, kun niitä tulee.
Kenraali korostaa myös autokierrätyksen kehitteillä olevan tietoalustan markkinaehtoisuutta. Joillakin automerkeillä ajetaan huomattavasti keskivertoa pidempään ja silloin myös niiden kierrätysvaraosille on kysyntää. 20-vuotiaskaan Mersu tai Volvo ei ole liikenteessä harvinainen näky.
–Jos taas järjestelmään tulleen auton osille ei ole jatkokäyttöä, niin silloin se on myös järkevintä mahdollisimman nopeasti pistää eteenpäin kierrätyksen muihin vaiheisiin. Näin säästämme kaikkien aikaa ja resursseja. Siksi me tarvitsemme tätä dataa, että voimme puhua oikeista asioista.
Kehitteillä olevaa tietoalustaa ei Kenraalin mukaan olla avaamassa tavalliselle kuluttajalle.
–Heillä on jo käytettävissä riittävästi varaosien hakupalveluja netissä. Lähtökohtana on se, että meidän tietoalustamme data palvelisi kaikkia niitä kierrätysalan toimijoita, jotka kuuluvat Suomen Autokierrätyksen viralliseen vastaanottoverkostoon. Alustan avulle pyrimme siihen, ettei näitä autoja menisi muille kuin meidän virallisille toimijoille, kuten ei lain mukaankaan saisi mennä, Kenraali sanoo.
Puoli miljoonaa haamuautoa
Kenraali näkee suurempana ongelmana haamuautot kuin sen, että joskus suoraan murskaamoon saattaa päätyä myös auto, joka olisi mahdollisesti hyödynnettävissä purkuosina.
Melkein 30 % vuosittain autokannasta poistuvista autoista ei päädy kierrätykseen virallisia kanavia pitkin. Ne jäävät lojumaan takapihoille tai jatkavat matkaa epävirallisia reittejä pitkin vaikkapa Afrikkaan. Nämä niin sanotut haamuautot aiheuttavat ympäristöhaittoja, ruokkivat harmaata taloutta ja kierrätettävien resurssien epäoptimaalista käyttöä.
Näitä liikennekäytöstä poistettuja haamuautoja on Traficomin ajoneuvorekisterissä peräti 500 000–600 000. Eikä loppua näy: joka vuosi ajoneuvorekisterin perusteella Suomeen tulee 20 000 – 30 000 haamuautoa lisää.
–Meillä ei ole mitään käsitystä, missä nämä rekisterissä edelleen oleva autot ovat ja ovatko ne ylipäätään olemassa. Suomen liikenneasioiden rekisterissä käyttökelpoista on vain tieto, siitä mitkä autot on liikennekäytössä. Kun rekisteriin jäävä auto on ilmoitettu poistettavaksi liikenteestä, voimme vain estimoida erilaisilla päätelmillä, onko se enää olemassa vai ei. Jos auto on vanha ja ollut poissa liikennekäytöstä yli kaksi vuotta, se todennäköisesti ei enää koskaan palaa takaisin liikennekäyttöön, Kenraali sanoo.
Autokierrätyksen virallisten vastaanottopisteiden kautta romutukseen päätyi 75 000 autoa vuonna 2022, ennätysvuonna 2021 romutuspalkkion kannustamana murskattiin peräti 97 000 autoa. Kenraalin mukaan määrä voisi olla jopa 120 000-130 000 autoa vuodessa.
–Siksi olisi tärkeää, että meillä olisi romutukseen tulevien autojen lisäksi jo etukäteen näkymä myös niihin autoihin, jotka sinne jossain vaiheessa ovat mahdollisesti tulossa. Ovatko ne sellaisia, joiden joista purettaville varaosille on markkinoilla myös kysyntää?
Kenraali pitää mahdollisena, että Autokierrätyksen digitaalinen tietoalusta olisi käytössä ensi vuoden alkupuolelta.
–Ilman muuta operaattorimme ja vastaanottopisteemme pääsevät kommentoimaan hanketta, mutta alustan rakentaminen tapahtuu Suomen Autokierrätyksen voimin. Siitä ei ole tulossa operaattoreiden tai purkamojen autovaraosien alusta, niitä heillä on olemassa jo valmiiksi. Tärkeintä on, että potentiaalisia autoja voidaan aina vain paremmin hyödyntää purkutoiminnan kautta.
Jatkossa alustaa on tarkoitus kehittää edelleen tekoälyn avulla.
–Pystymme parantamaan vastaanottopisteiden palvelua, kun jo tekoäly pystyy arvioimaan auton merkin, mallin ja iän perusteella sen kiinnostavuuden kierrätysosiksi purettuna.
Teksti Timo Kiiski
Vastaa