Wannabe Caddy – Chevrolet Fleetside 454 SS ’90

Helsinkiläisen Tomi Ollin Chevrolet Fleetside 454 SS on kokenut osittain persoonanvaihdoksen: auto on halunnut muuttua Cadillac Escaladeksi. Ulkoiset muutokset eivät kuitenkaan ole tämän auton ainoa erikoisuus.

Chevrolet kohahdutti automaailmaa vuonna 1990 tuomalla markkinoille Fleetside-korisen ja 454-kuutiotuumaisella eli 7,5-litraisella V8-moottorilla varustetun 454 SS -mallin. Ensimmäisenä mallivuotena moottorina toimi elektronisella TBI-polttoaineensuihkutuksella varustettu 230-hevosvoimainen ja 522-newtonmetrinen ”L19” isolohko, johon oli liitetty legendaarinen 3-portainen TH400 -automaattivaihteisto. Auton alla pyörivät leveät 275/60R15 renkaat erikoisvanteilla. Perusmalliin nähden alustaa oli madallettu, samalla kun iskunvaimentimet oli vaihdettu Bilsteinin kaasuvaimentimiin ja kallistuksenvakain järeämpään. Myös ohjausta oli modifioitu nopeammaksi. Ainoa tarjolla ollut väri oli tummanpuhuva Onyx Black, sporttisen sisustan ollessa granaatinpunainen Garnet Red. Tämän vuosimallin autoja valmistui 13748 kappaletta.

Seuraavan mallivuoden myötä päivittyi sekä moottori että vaihteisto. Konehuoneeseen sujautettiin 255-hevosvoimainen ja 549-newtonmetrinen “Mark V” -moottori, jonka jatkoksi pultattiin 4-portainen 4L80E automaattivaihteisto. Ohjaamokin sai uutta ilmettä, täysin uudistettu mittaristo puolestaan monien kaipaaman kierroslukumittarin. 1991 vuosimalli lienee kaikkein halutuin, sillä autoja valmistui vain 983 kappaletta.

Vuosimallit 1992 ja 1993 eivät juuri eronneet edeltäjästään. Muutokset jäivät kosmeettisiksi, tekniikan pysyessä edellä mainittuna.

Suomeen ei vuosimallien 1991-93 autoja virallisen maahantuonnin kautta tullut ainuttakaan yksilöä, kiitos muuttuneen kantavuuden, joka jäi katsastusmääräystemme valossa pakettiautolle liian alhaiseksi. Tiettävästi maastamme kuitenkin löytyy muutama näidenkin vuosimallien 454 SS.

Kaiken kaikkiaan 454 SS -mallia valmistettiin vain 16953 kappaletta, joten harvinaisesta herkusta on kyse.

Tonttiin

Eräänä syyspäivänä Tomin ajellessa pitkin Kehä III:sta työkäyttöön hankkimallaan Mercedes-Benz Vitolla miehen huomio kiinnittyi erään autoliikkeen pihaan pysäköityyn autoon. Chevrolet Fleetside 454 SS:n mustanpuhuva olemus yhdessä jo tuossa vaiheessa rajuhkon madalluksen kanssa saivat Tomin kiinnostuksen heräämään. Tarkempi tutkiminen vain nosti sykettä. Ostopäätös syntyi helposti, kun autoliikkeen edustaja teki hyvältä tuntuvan vaihtotarjouksen; Vito oli autoliikkeelle arvatenkin Fleetsidea helpompi myytävä.

Vaikka ostohetkellä ajatuksena oli käyttää Fleetsidea Viton tavoin työkäytössä, lipsahti projekti liki saman tien täysin toisille raiteille. Ensimmäisenä vaihtoon meni autossa kiinni ollut madallettu alusta. Jostain Tomi oli saanut ajatuksen ilmajousituksesta, ja internetin välityksellä etsi erilaisia vaihtoehtoja sellaisen toteuttamiseksi. Tehdasvalmis sarja ei ollut vaihtoehtolistan kärkisijalla – tiedä olisiko sellaista tuolloin ollut saatavillakaan. Niinpä Tomi hankki ilmajousituksen komponentit eri tahoilta; kuorma-auton hyttiin tarkoitetut ilmapalkeet Sigmalta ja pienen Thomas -ilmapumpun Ruotsista. Ilmasäiliö rakennettiin omatoimisesti paineilmakompressorin säiliöstä.

Tähän väliin kerrottakoon, että sinällään ihan asiallisesti toiminut omavalmistealusta korvattiin myöhemmin tehdasvalmisteisella.

Koska auto istahti entistä lähemmäs tonttia, oli aiempaa pienempi maavara huomioitava monessa muussa kohdassa. Polttoainetankki siirrettiin auton alta lavalle, pakoputkisto puolestaan oli pakko rakentaa kokonaan uusiksi.

Samalla kun alustaa rakennettiin, surffaili Tomi netissä etsien mieleisiä 22-tuumaisia vanteita. Sellaiset löytyivätkin, joskin niiden hinta tuohon aikaan oli hyvin korkea.

– Meillä jäi yksi lomareissu vaimon kanssa tekemättä sen takia, kun ostin American Racingin Torq Thrust M vanteet ja Pirellin renkaat Chevyyn. Siitä saan muistuttelua vieläkin, kertoo Tomi.

Alustan valmistumisen myötä Chevy pääsi takaisin liikenteeseen – toviksi. Eräänä päivänä matka keskeytyi moottorin kampiakselin katkeamiseen. Vauriot olivat kuitenkin suhteellisen pieniä, Siitä huolimatta Tomi päätti myydä vaurioituneen moottorin ja hankkia tilalle uuden. Hän löysikin ainoastaan 14 000 kilometriä ajetun 454 SS:n moottorin. Ennen Fleetsiden keulalle sujauttamista moottoriin asennettiin vakiota hieman kireämpi nokka-akseli, TBI-ruisku korvattiin monipisteruiskulla, alkuperäisiä rautakansia portattiin kevyesti ja niiden seuraksi pultattiin peltisarjat. Tomi ei halunnut moottorista mitään voimalaitosta, vaan arkiajoon hyvin sopivan kompromissin. Jonkinlainen tehotavoite oli 350-400 hevosvoimaa. Vääntöä isolohkossa oli alun perinkin riittävästi, eikä sen määrä muutosten myötä ainakaan laskenut.

Wannabe Escalade

Moottorin pikkuhiljaa valmistuessa Tomi sai ajatuksen muokata Fleetsiden ulkoasua persoonallisemmaksi. Hän oli bongannut netistä kuvia Cadillac Escaladen keulalla varustetuista mallikaimoista. Kuvankäsittelyohjelmaa jälleen apuna käyttäen Tomi sovitteli Escaladen keulaa pick-upiiinsa, ja silmää miellyttäneen kokonaisuuden sekä tehtyjen mittausten rohkaisemana ryhtyi työstämään uutta ilmettä autoonsa. Liikkeelle lähdettiin puhtaasta ideasta, mitään muotteja, valmiista osista puhumattakaan ei ollut käytettävissä. Valot, maskin ja puskurin Tomi joutui tilaamaan Jenkeistä, joskin vakiokuntoista puskuria hän muokkasi useilta osin saadakseen sen istumaan siististi Fleetsiden muotoihin.

Siinä sivussa Tomi siivosi ovien ja luukkujen kahvat, lukot, bensatankin luukun ja ylimääräiset kourut pois rikkomasta puhdasta korilinjaa. Nykyään ovet avataan kaukosäätöisten sähkösolenoidien avulla. Samalla alkuperäiset takavalot korvattiin Cadillac De Villen takavaloilla. Kapeat valot istuvat hyvin Fleetsiden takakulmaan.

Korimuutosten valmistuttua auto maalattiin kiiltävän mustaksi.

Bemu-adoptio

Koska auton ulkoinen olemus oli muuttumassa selvästi, ei Tomi halunnut jättää sisustaakaan alkuperäiseksi. Ensimmäinen askel oli muokata Fleetsiden omasta kojelaudasta uudenlainen. Muodot pyöristyivät ja ylimääräisiksi katsotut komponentit siivottiin kokonaan pois, minkä jälkeen kojelauta verhoiltiin uudelleen. Tämä ratkaisu kelpasi Tomille yhden kesän ajan.

– Sitten keksin, että haluan Chevyyn BMW 500-sarjan (E39) kojelaudan. Sen nykyaikaiset muodot miellyttivät, tarkentaa Tomi.

Muutosta pönkitti jo aiemmin mielessä muhinut ajatus vaihtaa Chevyn muodottomat jakkarat BMW 300-sarjan (E46) selvästi paremman tuen tarjoaviin etuistuimiin. Niinpä hän osti sekä kojelaudan että istuimet Autovahinkokeskuksesta. Bemun kojelauta istahti Fleetsideen jopa yllättävän hyvin, jos toki sitä joutui leventämään 12 senttimetriä. Mittaristosta käytettiin vain kuoret, korvaten BMW:n alkuperäiset mittarit digitaalisilla versioilla; päätökseen vaikutti myös se, että BMW:n mittareita ei noin vain saanut toimimaan Fleetsidessa. Kojelaudan jatkona oleva keskikonsoli on Tomin omaa tuotantoa.

Tomi Ollin Chevy ”Wannabe Caddy” Fleetside 454 SS on persoonallinen, massasta erottuva pick-up.

Teksti ja kuvat Jari Sjöman