Helvetin kalliit 38 minuuttia

Kuvituskuva. Kuvan juna ei liity Turun junaan.

Onhan junamatka Helsingistä Turkuun ihan hirveän hidas, nopeimmillaan 1 tunti ja 38 minuuttia. Siksi tarvitaan vähintään 3,4 miljardia euroa maksava Turun tunnin juna. Julkista rahaa tarvitaan 2,55 miljardia euroa. Kalliiksi tulee 38 minuutin ajansäästö, kun muualla Suomessa tiestö rapistuu ja korjausvelka kasvaa…

Keski-Suomesta kotoisin olevana totuin siihen, että sisäministerinä muinoin toiminutta Mauri Pekkarista syytettiin ”siltarumpupolitikoinnista”.

Siltarumpupolitiikka on Suomessa käytetty nimitys ilmiöstä, jossa poliitikot ajavat valtion budjettia tehtäessä läpi pieniä investointeja omaan vaalipiiriinsä tai kotikuntaansa. Wikipedian mukaan Suomessa nimitys tulee tarkasti yksilöidyistä ylimääräisistä tienpidon määrärahoista”.

Nykyhallituksen ministereistä tiettävästi ketään ei ole syytetty siltarumpupolitikoinnista.

Eikä siihen vanhassa merkityksessä ole oikein syytäkään, kun kukaan ei nyt lupaa tienpitoon ja siltarumpuihin ylimääräisiä rahoja.

Oma juttunsa on sitten, voidaanko joskus myöhemmin Turun tunnin junan toteutumisesta syyttää turkulaisia päättäjiä raidepolitikoinnista.

Säästetään ja kehitetään

Moni autoilija on kuunnellut toiveikkaana hallituksen lupauksia tasata maanteiden kuopat ja montut. Väyläverkoston kehittämiseksi ja korjausvelan kasvun torjumiseksi hallitus suunnitteli 1,6 miljardin euron investointeja.

Maanantaina 21.8. liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne ilmoitti kuitenkin leikkauksista. Liikenne- ja viestintäministeriön investointirahoitus laskee 720 miljoonaa euroa vuosina 2024–2027. Väyläverkoston kehittämisestä säästetään 100 miljoonaa ensi vuonna.

Tuore ministeri kuitenkin totesi, että vajaa 1,6 miljardia sijoitetaan edelleen väyläverkostoon.

” Tiestön kunnon ja turvallisuuden parantamiseen käytetään 520 miljoonaa euroa. Jokainen ratahanke on hyötysuhteeltaan heikompi kuin maantie”, Ranne sanoi.

Puoliksi täysi, puoliksi tyhjä

Hesari julkaisi 29. lokakuuta jutun Lulu Ranteesta. Jutun alun ingressi eli puolilihavoitu teksti aloitti jutun näin: ”Hallitus yrittää saada autoilijoilta verotuloja lopettamalla vähäpäästöisten työsuhdeautojen alennetun verotusarvon. Autoyhtiön tilaama tutkimus kertoo, että taloushyötyjä tuskin tulee. Sen sijaan sähköistyminen hidastuu, bensan hinta voi nousta ja autokanta vanhenee. Tuhansille autoilijoille lasku olisi 1 000–2 000 euroa vuodessa.”

Nykymaailmassahan on muotia moittia Hesarin ja Ylen kaltaisia valtamedioita jos jonkunlaisesta ”muunnellusta totuudesta” ja *mädättämisestä”, Minäkään en ole aina samoilla linjoilla näiden medioiden ”tiedostavien” toimittajien kanssa. Toisinaan heidän asenteellisuutensakin ärsyttää.

Mutta sen verran kauan olen mediaa tehnyt ja seurannut, että kyllä nämä toimittajat tarkastavat faktansa. Voi toki olla, että joskus valitaan sellaisia faktoja, jotka ajavat omaa taikka edustetun median agendaa.

Mutta leikkaus kuin leikkaus. Kysymys on sananvalinnoista: näkeekö lasin puoliksi tyhjänä vai puoliksi täytenä.

Kyllähän sen ymmärtää, että nyt pitää nipistää vähän joka paikasta. Sitä vain en ymmärrä, miksi tällaisena aikana valtakuntaa laajemmin palvelevan kuoppaisen tieverkon kunnostamisesta nipistetään, mutta Turkuun pitäisi päästä tunnissa?

Pysäyttämisestä hidastamiseen

Nyt junamatka Turkuun kestää tosiaankin 1 tunnin ja 38 minuuttia.

”Matka-ajan voi käyttää tehokkaasti, ilman turhia pysähdyksiä. Syöminen, vessakäynnit ja jaloittelu onnistuvat kaikki junassa matkan aikana”, kehutaan VR:n sivuilla.

Huonokuntoiset tiet aiheuttavat autoihin paljon pieniä vikoja, joita ei kannata korjauttaa vakuutuksen kautta. Suomen tieverkon kunto on heikentynyt vuosien ajan ja korjausvelka on Moottori-lehden jutun mukaan kasvamassa tänä vuonna jo 1,7 miljardin euron suuruiseksi. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2024 vie noin 30 miljoonaa euroa perusväylänpidosta.

Voihan olla niinkin, että vetäytyminen aiemmista lupauksista panostaa Suomen teiden kuntoon on suoraselkäisyyttä tosiasioiden edessä.  Tai eihän liikenneministeri varsinaisesti perunut lupauksiaan: nyt vain tiestön kunnon huonontumista yritetään hidastaa, eikä pysäyttää.

Sehän on aina vähän tulkintakysymys, puhutaanko valheesta vai muunnellusta totuudesta.

Sitä vain en ymmärrä, miksi tuo puoli miljardia maksava tunnin juna Turkuun on niin tärkeä, kun samanaikaisesti nipistetään kuoppaisten teiden kunnostamisesta.

”Jokainen ratahanke on hyötysuhteeltaan heikompi kuin maantie,” liikenneministeri Ranne itsekin sanoi elokuussa.

Tunnin juna säästää matkustusaikaa Turkuun 38 minuuttia, mutta aika helvetin kalliita nuo minuutit ovat.

Teksti Urmas Hurmalainen