Kiitos, Riikka ja Petri!

Koska oma perse on meistä jokaista lähimpänä, niin kiitän Riikkaa ja Petriä esityksistä, jotka tekevät vanhalla bensa-Mersulla ajamisesta toivon mukaan nykyistä halvempaa.

Toki minäkin niin mieleni pahoitin, kun luin Hesarista yksinhuoltajayrittäjästä, jolta nykyinen hallitus vie omistusasunnon asumistuen. Mutta pakko on antaa kiitostakin, kun siihen on aihetta. Meille vanhoilla polttomoottoriautoilla vapaa-ajan ajoa ajaville on luvassa helpotuksia.

Sitäkään en tietysti ymmärrä, että hallitus aikoo nostaa työmatkaa ajavien kuluja. Hallitus aikoo korottaa matkakuluvähennyksen omavastuuta 750 eurosta 900 euroon. Lisäksi matkakuluja voi vähentää vain 7000 euroon asti, koska omavastuu on 900 euroa.

Mutta suo siellä, vetelä täällä. Vauva.fi -sivustolla joku tiivistää tämän tarkoittavan sitä, että teet näin tai noin, niin kusessa olet.

Vaan enpä nyt rupea sen enempää rutisemaan, vaan tyydyn luvassa oleviin almuihin.

Hallituksen budjetti lupaa laskea ensi vuonna bensiinin arvonlisäverollista pumppuhintaa 4,4 sentillä ja dieselin hintaa 4,9 sentillä. Tämän lisäksi vuodelle 2025 on suunniteltu 100 miljoonan euron alennus polttoaineen valmisteveroon. Kuluttajalle tämä tarkoittaa seitsemän sentin alennusta polttoaineen hinnassa vuonna 2025.

Lisäksi hallitus on päättänyt keventää ajoneuvoveroa ja tämä kevennys kohdistuu keski- ja suuripäästöisiin autoihin vuodesta 2025 alkaen. Esityksessään hallitus perustelee kohderyhmää sillä, että erityisesti näiden autojen käyttökustannukset ovat nousseet polttoaineen hinnan kohoamisen myötä.

Minä, jos kukaan, tiedän tämän kokemuksestakin. Ajan 14 vuotta vanhalla bensa-Mersulla. En nyt hirveästi aja, mutta sukulaisvierailut vaikkapa Kuopiossa tuntuvat kukkarossa, kun käyn bensamittarilla.

En halua pätkärahoitusta

Miksi sitten en vaihda vanhaa bensa-Mersua uuteen tai vähän käytettyyn sähköautoon, tai edes pistokehybridiin? Sitä ihmettelevät erityisesti ne tuttavat, jotka ajavat joko työsuhdeautolla tai laskuttavat oman auton käytöstä isoja kilometrikorvauksia työnantajaltaan.

No minäpä kerron. Siksi, että yksinyrittäjänä inä en kovin paljon laskuta toimeksiantajilta kilometrikorvauksia. Siksi, että työtä teen paljon etänä ja jos tapaankin työn merkeissä yhteistyökumppaneita ja muita vastaavia, niin tapaamiset järjestyvät kotini lähellä pääkaupunkiseudulla.

Katsoin Nettiautosta, mitä myyjät pyytävät Mercedes-Benz C 180 Kompressorista vuosimallia 2009. Pyynnit huitelevat 8000–10 000 euron tietämillä. Jos nyt ostaisin vaikkapa käytetyn, mutta vielä kohtuullisen vähän ajetun Tesla Model 3:n, pitäisi ottaa ainakin 30 000 euron pätkärahoitus.

Aika paljon nykyistä enemmän minun pitäisi sähkö-Teslalla ajella, että tuo pätkärahoitus olisi maksanut itsensä takaisin.  Tunnustan myös, että tuollaista summaa minulla ei nyt ole säästössä.

”Eikö? Miten päin persettä sinä olet voinut hoitaa asiasi, kun olet kuitenkin jo kuusikymmentä ja olet asunut ainakin viimeiset 20 vuotta omassa omakotitalossa?”, kysyi eräs tuttavani, joka ajaa työajoa vuosittain sellaiset 30 000–40 000 kilometriä ja laskuttaa nuo ajot työnantajaltaan kilometrikorvauksina.

Kun kilometrikorvaus on 0,53 €/km, niin kyllä tuollaiset summat auttavat maksamaan hyvääkin autoa ja muu raha jää sitten säästään.

Ja vaikka minulla nyt olisikin säästössä kymmeniä tuhansia euroja, niin uuteen sähköautoon tarvittavaan välirahaan en niitä laittaisi. Ja rahoituspätkää taas en halua ottaa. Nuorempana minulla niitä rahoituspätkiä ja kohtuupalkkaisena pikkupomonakin osamaksuerien takia piti aina välillä tehdä valinoja. Kun jo aikapäiviä sitten maksoi viimeisen pätkän pois, päätin, että autoa varten en enää pätkärahoitusta ota.

Suo siellä, vetelä täällä

Juuri ennen koronaa päätimme rouvan kanssa väliaikaisen kerrostaloasumisen jälkeen ryhtyä jälleen omakotirakentajiksi. Meille nousi pieni talo pienelle tontille yhdelle Vantaan edullisimmista pientalotaajamista. Kun sitten tuli korona ja sen jälkeen vielä kustannuksia nostanut Ukrainan sota, niin talon valmistuttua on niitä säästöjä ja pientä uutta lainaakin tarvittu kaikenlaiseen pieneen justeeraamiseen.

Ainakaan nyt ei ole oikea aika vaihtaa vanhaa Mersua uudehkoon sähköautoon.

Minä ymmärrän oikein hyvin ihmisiä, jotka ostavat ”pätkärahalla” sähköauton. Varsinkin niitä, joilla on reippaasti kilometrikorvauksina laskutettavaa työajoa.  Polttoainekuluissa säästyvällä rahalla maksaa helposti osamaksueriä ja alle saa mukavan ja hyvän auton. Ja tietysti työsuhdeautona täyssähköauto on ehdottomasti näinä päivinä järkevin valinta ennen kaikkea työnantajalle.

Itse jatkan ajamista vanhalla bensa-Mersulla. Bensapopulismia tai ei, niin kiitän Riikkaa ja Petriä näistä helpotuksista, joita meille vanhalla polttomoottoriautolla ajaville on luvassa.

Muuhun hallituksen linjaan en nyt ota kantaa. Onhan se ristiriitaista viedä pienituloiselta yksinhuoltajayrittäjältä asumistuki ja samalla pieneltä osalta helpottaa hänen elämäänsä pienemmillä bensaveroilla. Sama koskee näiden työmatka-ajoa ajavien kohtelua.

Teksti Urmas Hurmalainen