Kaasujalka

Kaupungin kämppä, Audi pihassa

Julkaissut:

|

2.7.2023

|

Kirjoitettu kategoriaan:

Kaupungin kämppä, Audi pihassa

Hesari kysyi Helsingin kaupungin vuokratalojen asukkailta mielipidettä naapureiden komeista Audeista ja Bemareista. Olen sitä joskus ihmetellyt itsekin, mutta ei se auto aina totuutta varallisuudesta kerro.

Tuore hallitus aikoo palauttaa tulorajat yhteiskunnan tukemiin vuokra-asuntoihin. Suunnitelma ilahduttaa Helsingin kaupungin asuntojen asukkaita.

Hesarin jutussa asukkaat paheksuivat erityisesti kaupungin vuokratalojen parkkipaikoilla kiiltäviä komeita autoja.

”Kyllä se raja pitäisi olla. En tykkää, kun tuolla seisoo Bemareita ja Volvoja pihassa. Se kyllä sanoo jo aika paljon”, kommentoi eräs asukas Hesarilla.

Kyllähän ne omaa autoa komeammat pirssit kaupungin vuokratalojen pihoilla on saanut minut itsenikin joskus ällistelemään. Myönnän kuitenkin olevani etuoikeutettu, kun olen koko elämäni voinut asua vapaiden markkinoiden asunnoissa: ensin nuorena työsuhdeasunnoissa vuokralla, sitten asuntovelallisena kerrostaloissa, rivitalossa ja omakotitalossa.

Auto vai asunto?

Yksi hinta, jonka olen omakotitalorakentamisesta maksanut, on ollut myös luopuminen kalliin auton haaveilusta. En minä nyt muutaman tonnin kotterollakaan aja, mutta aina olen ostanut autoni käytettynä ja maksanut siitä enintään vähän reilut 20 000 euroa.

Myös vaihtoväli on ollut pitkä. Avensiksella ajoin 8 vuotta, kuusi vuotta vanhana ostetulla C-Mersulla olen ajanut jo seitsemän vuotta.

Eihän tuossa ole mitään epätavallista, mutta yleensä vastaavanlaisia ratkaisuja tekeville auto on yhdentekevä. Minulle ei. Myönnän rehellisesti, että haaveilen uudesta Mersusta.

Olisin hyvinkin voinut jatkaa kerrostaloasumista, mutta rouva halusi taas omakotitalon.

Rouvan mielestä pitää olla oma piha, vaikka sitten muutama sata neliötäkin. Ratkaisuksi keksimme pienen, kahdelle seniorille sopivan talon pienellä 400 neliön tontilla edulliselta pientaloalueelta Vantaalta. Kustannukset kuitenkin ovat nousseet ja vanhuuden lähestyessä olen joutunut jälleen tinkimään auton vaihtamisesta.

Jos emme taas olisi ruvenneet rakentajiksi, olisin päivittänyt Mersun johonkin uudempaan. Nyt on kaikki kustannukset nousseet sen verran pilviin, että auton vaihtamista pitää siirtää hamaan tulevaisuuteen.

Turha kadehtia

Automiehenä minun olisi siis helppo nurista tai kadehtia, miksi joku saa erilaisia tukia, mutta asuu kaupungin kämpässä ja ajaa silti moninkertaisesti kalliimmalla ja hienommalla autolla kuin minä.

Vaan en nurise, enkä kadehdi. Tiedän aika monta tarinaa, jossa ihmiset ovat valmiita tinkimään lähestulkoon mistä tahansa muusta kuin autosta. Paitsi asumisesta, jopa syömisestä.

Tiedän yhden hepun, joka avioeron jälkeen muutti todella pieneen yksiöön, jossa hän omalla vuorollaan majoitti myös paria pientä lastaan edellisestä elämästään. Lexusta varten hän oli ottanut ihan hiton ison osamaksujärjestelyn, olisivatko osamaksuerät olleet 700– 800 euroa kuukaudessa.

Kun lapset oli palautettu takaisin äidilleen, heppu söi kutakuinkin ananasta, raejuustoa, Reissumies-ruisleipää ja kaurapuuroa. Ihan vain siksi, että saisi hoidettua ne Lexuksen osamaksuerät.

Kun emme kerran koko totuutta komealla autolla ajavan kaupungin vuokralaisen elämästä, niin eiköhän anneta jokaisen valita autonsa vapaasti?

Voihan se Tesla Model 3:lla ajava naapuri olla myös vaikkapa myyntireiska, joka laskuttaa työantajaltaan kilometrikorvaukset. Jo vuosittaisilla 50 000 km:n kilometrikorvauksilla 0,53 €/km maksaa sähkön latauskulujen jälkeenkin melko mukavasti sitä Teslaa, joka on ehkä ostettu käytettynä 34 000 eurolla.

Teksti Urmas Hurmalainen

Jaa tämä artikkeli

Muita saman merkkisiä koeajoja

Fyysiset nappulat takaisin!
Synteettistä bensaa Mersun tankkiin
Turvavyö päälle jo pihalla peruuttaessa

Tietoa julkaisijasta

Mika

(1) Lukijan kommenttia

Kirjoita vastaus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *