Kaasujalka

Lounas Keravan Teboililla – Comeback Tebikalle

Julkaissut:

|

25.11.2022

|

Kirjoitettu kategoriaan:

Lounas Keravan Teboililla – Comeback Tebikalle

Otimme melkoisen poliittisen riskin, kun päätimme syödä testilounaan Keravalla Kanniston Teboililla. Teboil-kauppiaiden kannanoton mukaan Teboil ei ole sodan alkamisen jälkeen tulouttanut euroja omistajalleen Lukoilille. Ei tuokaan tieto nyt omaatuntoa ihan rauhaan jättänyt.

Teboil on ainakin lähettänyt asiakkailleen kirjeitä, joissa se yrittää perustella, miksi Teboilin omistaja Lukoil ei ole Venäjän valtio, vaan yksityinen Lukoil. Kaikkia asiakkaita tämä ei kuitenkaan ole vakuuttanut ja moni jatkaa boikottia.

Sen verran täytyy Teboilin omistavalle Lukoilille tunnustusta antaa, että ainakin tämä Venäjän suurimpiin yrityksiin kuuluva venäläinen öljyjätti uskalsi jo heti Ukrainan sodan alussa vaatia Venäjää pysäyttämään sodan.

Voihan tuo tietysti olla teatteriakin. Joku forssalainen metalliyrittäjä sanoi Ilta-Sanomissa, ettei Teboilin kirje muuta hänen kantaansa ketjun venäläissidoksiin.

”Omistus Venäjälle ja Putinin hallintoon on ketjutettu useamman yrityksen kautta, kuten julkisuudessa on kerrottu. En usko, että tulen koskaan palaamaan aktiiviseksi asiakkaaksi”, hän sanoi.

Voihan tietysti olla, umpiluupäältä näyttävä ja botoxia poskiinsa pumpannut Putin on sen verran pelimies, että ymmärtää pienen kritiikin sallimisen jopa inhimillistävän hänen kuvaansa omien kansalaistensa silmissä. Hänhän on pirun huono sotija, mutta melkoisen ovela peluri.

Kuten Venäjän tapauksessa yleensä, emme tietysti koskaan saa tietää, mikä on totuus tässä Teboil-asiassakin. Voihan olla, että Lukoil myös ihan tosimielellä protestoi Ukrainan sotaa vastaan.

Toinen erosi, toinen putosi

Ainakin Lukoilin vakavasta protestoinnista saattaisi viestiä se, että oligarkki Vagit Jusufovitš Alekperov joutui jättämään pääjohtajan pestin huhtikuussa 2022 Eron syytä ei tietenkään kerrottu. Alekperovia Lukoilin pomona seurannut Ravil Maganov kuoli syyskuussa, eikä kuolinsyytä ole kerrottu. Lukoil tiedotti pomonsa kuolleen ”vakavaan sairauteen” ja Yle taas kertoi hänen pudonneen sairaalan ikkunasta.

Kaikki tuntemani suomalaiset Teboil-yrittäjät ovat mukavia ihmisiä. Yhden kaverini lapsuudenkaverikin on sellainen. Heidän puolestaan on väkisinkin murheellista lukea uutisia yksi toisensa jälkeen lopettavista Teboileista. Teboilin markkinointi- ja viestintäjohtaja Toni Flyckt kertoi elokuussa Aamulehdessä, ettei yhtiö osta enää lainkaan öljyä Venäjältä.

”Ostamme öljyä kansainvälisiltä markkinoilta. Irtautuminen venäläisistä raaka-aineista ja öljytuotteista alkoi loppukeväästä. Vielä alkuvuonna ja kevään aikana niistä 5–6 % oli venäläistä alkuperää.”

Suomessa myydyistä Teboilin öljystä ja öljytuotteista valtaosa tulee Flycktin mukaan kotimaiselta toimittajakumppanilta. Kaikesta päätellen kyse on Nesteestä, mutta Flyckt vetosi Aamulehdessä jälleen liikesalaisuuteen eikä halunnut sanoa yhtiön nimeä.

”Jokainen sen tietää, mistä on kyse ja osaa laskea asioita yhteen”, Flyckt sanoi.

Aseet pois ja Teboilille!

Joka tapauksessa ennen Ukrainan sotaa Teboil oli melkeinpä vakiohuoltikseni. Auton tankkaamisen lisäksi Teboilin baareissa tuli syötyä, kahviteltua kavereitten kanssa ja myös pidettyä työpalavereja. Teboilin baarissa on ollut jotain kotikutoisempaa kuin isoissa ABC-asemissa. Johtunee varmaan siitä, että ne ovat selkeästi yrittäjävetoisia.

Hehän ovat kuitenkin syyttömiä ”bunkkeripapan” raakuuksiin Ukrainassa ja muuallakin. Kyllä minua Teboil-kauppiaiden puolesta on tehnyt pahaa lukea uutisia suomalaisten yrittäjien lopettamisista yksi toisensa jälkeen.

Kun Kanniston Teboil Keravalla oli lounasaikaan täynnä porukkaa, olo oli samanaikaisesti yrittäjän puolesta iloinen, mutta Moskovaan linnoittautuneen tyrannin takia vihainen. Suomalainen yrittäjä on tienestinsä ansainnut, mutta tietenkin on huoli siitä, jos hänen työllä ja vaivalla tienaamista euroista senttikin menee ”bunkkeripapan” sotakassaan.

Nyt valitsimme lounaslistalta Päivän leikkeen kumpikin: 180 grammaa kotimaista porsasta, joko bearnaise- tai pippurikastikkeella, tai maustevoilla. Päätoimittaja otti leikkeensä pippurikastikkeella, minä bearnaisekastikkeella. Leike oli mureaa ja sopivan kypsä. Yleinen ohje neuvoo välttämään lihan paistamista liikaa, sillä silloin se kuivuu. Minä olen pikkuisen toista mieltä, Kanniston Teboilin oli juuri minun makuuni hitusen kuivaakin. Bearnaisekastikkeen kera olisin voinut syödä toisen samanlaisen leikkeen.

Leike grillattujen kasvisten ja ranskalaisten perunoiden kera viedä kielen mukanaan. Tiskin takana palvelu oli äärimmäisen ystävällistä. Tupa oli täynnä raavaita ukkoja, vain yksi nainen oli tullut lounastamaan miehensä ja lapsensa kanssa.

Savion Teboililla niin herraskaisinta olisi varmaan pikkutakissa kauluspaidassa ja ilman kravattia sekä vaaleissa chino-housuissa lounastava ”myyntireiska”.

Aidon suomalaisen huoltoasemabaarin tunnelma oli tallella. Sääli, että siitä tunnelmaa kuitenkin varjostaa ja latistaa 942 kilometrin päässä käynnissä oleva sota. Matka Helsingistä Lappiin ja Kittilän Leville on vain 30 kilometriä pidempi. Venäjän sotilaat, kieltäytykää pommittamasta Ukrainaa ja tulkaa syömään suomalaiset possunleikkeet Kanniston Teboilille!

Kanniston Teboil
Kannistonkatu 1, Kerava

Ruoan riittävyys: XXX
Palvelu: XXXX
Ruoan äijämäisyys: XXX
Paikan äijämäisyys: XXXX

Yhteensä 14p

Teksti Urmas Hurmalainen
Kuvat Mika Salomaa

Jaa tämä artikkeli

Uutisia aiheesta

Ravintola Check-In Malmin Lentoasemalla – Aika entinen ei koskaan enää palaa
Maustehärkä – Karu lounas karussa Kivistössä
Martinsillan Grilli – Mättöä kitaan matkalla Voice of Finlandiin

Tietoa julkaisijasta

Mika

Kirjoita vastaus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *