Koeajo Opel Astra – Pätevä kevythybridi perusperheelle

Vaikka uusi, kuudennen sukupolven Opel Astra olisikin muunnos kolmannen sukupolven Peugeot 308:sta, niin kyllä se minulle edelleen on Opel: pätevä perushybridi perusperheelle.

Tosin, jos rehellisiä ollaan, niin eihän oikein mitään C-segmentin autoa tahdo pelkällä takapuolituntumalla erottaa enää toisistaan. Erot tulevat niin designista niin auton sisällä kuin ulkopuolellakin. Ja koska niin on, niin logo ratkaisee.

Uusi Astra on hyvännäköinen auto. Jos Opelin legendaarista Kadett-mallia seurannutta Astraa onkin kautta aikain ilkuttu hiirenharmaan virkamiehen järkiautoksi, niin uudesta Astrasta ei voi sanoa samaa. Se on keulalta nykymuodin mukaisesti edeltäjäänsä vihaisemman näköinen. Opelin uusi visiirimuotoilu yhdistää ajovalot miellyttävästi samaksi kokonaisuudeksi maskin keskiosan kanssa.

Peräpäässä pitkulaiset valot ovat viirumaisesti vaakatasossa ja muotokieli on sama kuin isommassa Opel Insigniassa.  Uuden Astran ilmeikkyyttä lisäävät myös aaltomaiset muodot peräpäässä ja kylkien alaosissa.

Uusi Astra on edelleen uudesta ranskalaisesta omistajaan huolimatta saksalaisen näköinen. Siis ihan ehta Opel. Se on ranskalaista velipuoltaan Peugeot 308:aa maskuliinisemman näköinen.

Sisällä ohjaamon näkymiä hallitsevat kaksi kymmentuumaista näyttöä, jotka yhdistyvät yhdeksi kokonaisuudeksi vaakatasossa. Ratkaisu näyttää tyylikkäältä. Onneksi Astrassa ei tähyillä mittarinäkymiä ratin yli kuten ranskalaisessa velipuolessa. Ohjaamoa voisi kaikin tavoin kuvailla saksalaisen järkeväksi ja käytännölliseksi. Vaikka se on moderni, siellä ei tunnu olevan mitään turhaa.

Hyvä ajoasento löytyy luontevasti ja helposti. Näkyvyys on esteetön niin sivuille kuin eteenkin. Erityistä plussaa pitää antaa kuljettajan vakiovarusteena olevasta AGR-istuimesta. Pientalon rakennustyömaalla erilaisissa siirtelyhommissa selkä on saanut kipeää ja Astran selälle ja reisille antama erinomainen tuki tuli suureen tarpeeseen. Eräänä aamuna kun heräsin selkävaivoja valitellen, totesin rouvalle, että pitäisiköhän lähteä ajelemaan Astralla, niin selkä saisi levätä.

3-pyttyiseen yhden litran bensaturbomoottoriin en tahdo tottua Astrassakaan. Puksutin mikä puksutin. Sen jouduin toteamaan varsinkin, kun pari viikkoa myöhemmin sain koeajoon uuden Astran pistokehybridin, jossa sähkön parina on 4-sylinterinen ja 1.6-litrainen bensamoottori.

Yllätti matka-ajossa

Tehoa pienessä bensaturbossa kyllä oli riittävät 130 hevosvoimaa perusajoon. Matka-ajossa pintakaasulla pörinät vaimenivat ja moottori osoittautui myös niin taloudelliseksi, etten sitä ihan alkuun meinannut edes uskoa. Moneen muuhun pikkuturboon verrattuna se pörinäkin jää varsinkin matka-ajossa vaimeaksi.

130 hevosvoimaa vievät Astraa riittävän joutuisasti ja vaivattomasti eteenpäin. Astralla ei jää jalkoihin. Keskikonsolista voi valita normal-, eco- tai sport -ajotilan.

Moottori on myös riittävän vääntävä. Mikään rakettihan tämä perusmoottorinen Astra ei ole, mutta tuskin kukaan perusperhe sitä odottakaan.

Olen myös lukenut, että tämä kolmesylinterinen pieni bensaa polttava ja turboahdettu moottori on hyvin kestävä, kunhan sen huoltaa ajallaan.

Koeajoon saatu perus-Astra oli varustetasoltaan toiseksi vaatimattomin, Innovation Plus 8-lovisella automaattivaihteilla. Automaatti on 2000 euroa manuaalivaihteista kalliimpi, mutta niin mukavasti se toimi, että automaattiin jo omassa vanhassa Mersussani tottuneena olisin sen ilman muuta valmis maksamaan.

Plus-paketti tarjoaa myös lämmitettävän tuulilasin, mukautuvan vakionopeudensäätimen, peruutuskameran, automaattisen kaksialueilmastoinnin sekä avaimettoman käynnistyksen ja lukituksen.

Ihan perusversionakin uusi Opel Astra tarjoaa perusperheelle paljon autoa, jos lapset ovat pieniä. Tilaihme Astra ei ole, tavaratilaa on kuitenkin penkit ylhäälläkin kohtuullisesti.  Edessä istutaan lokoisasti, mutta takapenkillä pitkillä ihmisillä on polvitilaa niukasti. Etuistuinten takaosien koverrukset tosin auttavat tilannetta jonkin verran. Kaksi pientä lasta tai teiniäkin vielä istuu takapenkillä ihan mukavasti.

Hyvää perus-Astrassa on sekin, että kevythybriditekniikka oikeasti tuntuu tuovan ajoon taloudellisuutta: pääsin 5.5 litran keskikulutukseen satasella. Kun ajoin Nokialle ja takaisin Tampereen moottoritietä, kulutus laski jopa alle 5 litraan satasella. Tässä tietysti auttoi, että nykytrendien mukaisesti pidin itsekin 120 km/h nopeusrajoituksesta huolimatta vauhdin tasaisesti satasessa. Näinä aikoina suosittelen samaa muillekin.

Tekniset tiedot

Opel Astra 5-ov Innovation Plus 130 Turbo
Moottori: R3, 1 199 cm³, turbo
Polttoaine: bensa + avustava sähkö (kevythybridi)
Vetotapa: etuvetoinen
Vaihteisto: 8-lovinen automaatti
Teho: 130 hv
Vääntö: 230 Nm
Keskikulutus: 5.5 l /100 km
Co2-päästöt: 127 g/km
Suorituskyky: kiihtyvyys 0–100 km/h: 9,7 s
Huippunopeus 210 km/h
Vetotapa: etuveto
Mitat: pituus 4 374 mm, leveys 1 860 mm, korkeus 1 470 mm, akseliväli 2 675 mm
Tavaratila 422 – 1 339 l
Malliston hinnat: alk. 26,990 €
Koeajoauton hinta varustein: 32,673 € (lisävarusteita Kristall Silver metalliväri 670 € ja Intelli-Drive Assist 1.0, 961 €)

Plussat
Pätevä perusauto perusajoon
Taloudellinen
Matka-ajossa riittävän hiljainen

Miinukset
Ajoittain 3-pyttyisen pörinä
Hieman tehoton

JÄLKIMAKU
Hyvä jälkimaku jäi. Eniten yllätti uuden Astran taloudellisuus ja hyvä ajettavuus ihan perusversionakin. Mikään räjähtävä tehopakkaus perus-Astra ei tietenkään ole, mutta nöyrä 1.2-litrainen ja 130-hevosvoimainen moottori on nöyrä ja tekee ajamisesta helppoa. Kun keskikulutus vielä jäi 5.5 litraan satasella, niin eiköhän tässä ole ihan riittävästi perusperheen autolle.

Teksti ja kuvat Timo Kiiski