Kaasujalka

Koeajo käytetty Fiat 500C – Avo-Fiatilla sambakarnevaaleihin

Julkaissut:

|

21.9.2022

|

Kirjoitettu kategoriaan:

Koeajo käytetty Fiat 500C – Avo-Fiatilla sambakarnevaaleihin

Pieni ja kirkkaanpunainen Fiat 500C avattavalla rättikatolla on niin hyväntuulen auto, että sillä voisi hurauttaa vaikka sambakarnevaaleihin.

Jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin ensin kirkkaanpunaisesta ja avokattoisesta Fiat 500C:stä tuli mieleen sateenkaariporukan pride-kulkueet.

Koska näinä aikoina ihmiset kuitenkin pahoittavat kovin herkästi mielensä ja veistelyni saatetaan virheellisesti käsittää pahantahtoiseksi, niin keksin vertauskuvaksi toisen värikkään massatapahtuman eli sambakarnevaalit.

Kieli täytyy nykyään pitää keskellä suuta. Eräs lestadiolainen lukija pahoitti syvästi mielensä, kun Kaasujalka-lehden julkaisemassa jutussa Dacia Jogger -tila-autoa kutsuttiin lestadiolaisbussiksi.

Vihan karkottaja

Kirkkaanpunaisen Fiatin sijoittaminen sambakarnevaali- tai pride -ympäristöön johtuu tietysti siitä, että ainakin median julkaisemien valokuvien perusteella molemmissa tapahtumissa riittää kirjavasti ja värikkäästi ilottelevaa porukkaa.

No, se siitä. Kaikkiaan Fiat 500C on hyväntuulisen näköinen auto. Siitä on viha kaukana. Sillä ei tulisi mieleen karauttaa Vantaan Ruskeasannan Shellille perjantai-iltoina, kun nuoriso kokoontuu sinne polttamaan kumia tuning-autoillaan.

Rättikattoisen Fiat 500C:n olen koeajanut ennenkin, kuusi vuotta sitten. Sekin ”Fiiu” oli kirkkaanpunainen.

Koeajon tein silloin kuitenkin talviaikaan, joten maistiaiset katto auki ajelemisesta jäivät saamatta. Ja käytetyissä autoissa on se puoli, että ne muuttuvat yksilöiksi omine historioineen heti ensimmäisen omistajan aikana. Uudet autot ovat maahantuojan hahmottomia peltikuoriaisia teknisine hienouksineen.

Edellisellä kerralla en vielä osannut arvostaa Fiatin 1.2-litraisen vapaasti hengittävän yllättävän mukavaa kyytiä.

Sanon sen nyt taas aika suoraan, että ajaminen vapaasti hengittävällä rivinelosella pienelläkin bensa-autolla tekee kyydistä ihan toista kuin samankokoisella pikkuautolla, jossa on turboahdettu 1-litrainen ja 3-sylinterinen bensamylly.

Kun edellisen kerran koeajoin tällaisen pienen avo-Fiatin kuusi vuotta sitten, pikkuautoissa taisi vielä olla valtavirtaa muutenkin nelisylinteriset ja vapaasti hengittävät bensamoottorit. Nyt kun kolme sylinteriä on yleisempää kuin neljä pyttyä, osaa arvostaa ihan toisella tavalla nelipyttyisen siistiä käyntiä.

Kaasupedaalia painaessa edes katto auki ajaessa korvaan ei särähdä kolmipyttyiselle pikkuturbolle ominaista pörinää. Pienenkin rivinelosen käynti on tasaista ja eniten yllätti, että jopa kehä III:lla kahdeksaakymppiä katto auki päästellessä kyyti tuntui pakottoman mukavalta.

Tietenkään pienellä avo-Fiatilla kyyti ei ole verrattavissa moninkertaisesti kalliimpiin saksalaisiin perheautoihin, mutta kokoonsa nähden 500C on yllättävänkin kiva auto ajaa. Siis nimenomaan YLLÄTTÄVÄN mukava.

Vielä 80 kilometrin tuntivauhtia maantiellä pikku-Fiiu menee vakaasti, ilman erityistä paimentamista. Mutkissakin jousitus toimi pehmeästi ja sopeutui pieniin töyssyihin.

Ei kovalle jätkälle

Voi olla, että moottoritienopeuksissa kusiraja jo nousisi otsaa pitkin. Moottorihan on jo lukujenkin valossa melko tehoton, eikä muuten näpsäkältä tuntuvat vaihteistokaan ihan parasta mahdollista yhteistyötä sen kanssa tee.  Kiihdytykset isoille teille rampista kaartaessa on pakko tehdä talla pohjassa.  Mäkeen tullessa taas pitää ahkerasti kepittää pienempää vaihdetta silmään. Muun liikenteen rytmissä sukkuloiminen voi ajoittain olla hikistä puuhaa.

Mutta tasaisella ja hyvällä asfaltilla vauhtiin päästyä meno tuntuu jopa sujuvalta. Kaikkiaan maantieominaisuudet yllättävät positiivisesti.

Tätä Fiat-cabrioletia tuskin osaa kukaan ”kova jätkä”, ellei korkeintaan vaimolle kesäautoksi.

Hintaansa nähden varmasti soiva peli, jonka rättikatto tietääkseni pitää lumisateet ja jään loitolla talvellakin. Minulla oli jo 1990-luvun alussa työkaveri, joka ajoi talvetkin ongelmitta rättikattoisella Peugeot 205:llä.

”Fiiun” katsastusleima on tuore ja jakohihnakin on juuri vaihdettu, joka tietysti ihmetyttää: onhan mittarilukema vasta 25 000 km.

 

Fiat 500C Cabrio Italia 1,2, vm.2012
Mittarilukema: 25 000 km
Moottori: R4, 1242 cm3
Teho: 69 hv
Polttoaine: bensa
Vetotapa: etuveto
Vaihteisto: 5-lovinen manuaali
Keskikulutus: 4.8 l/100 km
Vääntö: 102 Nm
Co2-päästöt: 113 g/km
Suorituskyky: kiihtyvyys 0-100 km/h: 12.9 s
Huippunopeus 160 km/h
Mitat: pituus 3550 mm, leveys 1630 mm, korkeus 1490 mm, akseliväli 2300 mm
Tavaratila 185 l
Myyjä: Vaihtoautomaa, Petikko, Vantaa
Hinta: 10 890 €

Teksti Urmas Hurmalainen
Kuvat Mika Salomaa

 

Jaa tämä artikkeli

Uutisia aiheesta

Koeajovideo: Käytetty Chrysler Sebring vm.2007
Koeajo käytetty Mercedes-Benz CLS 350 – Herrasmiehen coupe
Koeajo käytetty Volvo XC70 – ”XC70 oli parempi, tää V90 on lelu”

Tietoa julkaisijasta

Mika

Kirjoita vastaus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *