Lisää viinaa tankkiin

Sleepy Sleepers -bändin vanhassa biisissä kysyttiin ”onko järkee vai ei?”.  Ukrainan sodan jatkuessa on pakko kysyä, onko EU:n ilmastosodassa polttomoottoriautoja vastaan ”järkee vai ei”. Biokaasuautojen kieltämisessä ainakaan ei ole järkeä ja tukea voisi ohjata myös viinabensan eli bioetanolin tuotantoon!

Vuosi sitten kesällä uutisoitiin, että EU pyrkii estämään sen, että energiasektori perustuisi edulliseen Venäjän maakaasuun tai alueellisesti valmistettuihin biokaasuihin. Uusien EU-direktiivien täytäntöönpanemiseksi tehdään ehdotuksia, jotka tarkoittavat, että kaasuautojakaan ei enää laskettaisi ”vihreiksi autoiksi”.

Syksyllä 2021 muuten EU-komissiota komppaava Suomi kuitenkin huomautti, että komissio unohti biokaasun tarjoamat mahdollisuudet.

”Erityisen tärkeää on, että ymmärretään biokaasun mahdollisuudet tieliikenteessä. Tämä tuodaan selkeästi esiin Suomen kannassa”, sanoi liikenne- viestintäministeri Timo Harakka (sd.).

No, maailma meni 24. helmikuuta ihan toiseen asentoon kuin vuosi sitten kesällä.  Putin lähti moukaroimaan Ukrainaa ja ihan omilla toimillaan aiheutti sen, että EU:n energiasektori pyrkii irti Venäjän maakaasusta.

Kun se sähköauto nyt ei kuitenkaan ole vielä pitkään aikaan realismia isolle osalle EU:n kansalaisia, niin eikö juuri nyt olisi aika pistää kaikki liikenevät paukut näiden perinteisten polttomoottoriautojen kehitykseen entistä ekologisemmiksi?

Onneksi Saksa torppaa!

En ole vielä lukenut ensimmäistäkään viestiä EU:sta, että näitä uusiutuvia polttoaineita nähtäisiin minkäänlaisena vaihtoehtona fanaattisille pyrkimyksille sähköistää autoilu.

Väkisinkin tulee sellainen olo, että nykysukupolvien työntekemisen  ja säällisen elämän ehdot eivät näitä direktiivejä tehtailevia byrokraatteja juuri kiinnosta.

Onneksi meillä on Saksa, joka aikoo estää kiellon polttomoottoriautojen valmistamisesta vuodesta 2035.

EU-komissio oli aiemmin ehdottanut sadan prosentin hiilidioksidipäästövähennystä uusille autoille vuodesta 2035 lähtien. Tämä olisi tehnyt polttomoottorikäyttöisten ajoneuvojen myymisestä mahdotonta. Hienoa on sekin, että autonvalmistaja Ford soutaa vastavirtaan valmistamalla viina-Fordeja: siis korkeaseosetanolilla käyviä automalleja.

Etanoliautojen tuotanto on Fordia lukuun ottamatta lähes pysähtynyt. Suomessakaan ei rekisteröity etanoliautoja vuosina 2018–2020. Tähän tietysti vaikutti voimakas panostaminen autojen sähköistymiseen.  Jarrua pisti sekin, että etanoliautojen päästöt on mitattava kahdesti: sekä bensiini- että etanolipolttoaineella. Lisäksi WLTP-mittausten ruuhkautuminen on haitannut tilannetta.

E85-etanolibensan ideahan on, että polttoaineessa on enintään 85 % etanoloia, esimerkiksi vilja-alkoholia, ja vähintään 15 % bensiiniä.

Viinaa tankkiin, ei kurkkuun

E85-etanolibensa taitaa olla tällä hetkellä ainoa polttoaine, jonka hinta alkaa ykkösellä. Toki etanolibensaa kuluu jopa 20 % enemmän kuin tavallista bensaa, mutta eikö samalla olisi mahdollista kehittää myös tätä teknologiaa entistä taloudellisemmaksi?

Googlasin huvikseni tuloksia hakusanoilla ”valtio, tuet, bioetanoli”. Joskus vuonna 2010 useampikin vaikuttaja peräänkuulutti valtiota edistämään viljapohjaisen bioetanolin tuotantoa Suomessa. Tältä vuodelta löysin Helsingin yliopiston sivuilta jutun uudesta tuotantomenetelmästä, jossa Suomesta löytyvä lahottajasieni tuottaa etanolia puu- ja pahvijätteestä. Yhdysvalloissa biopolttoaineiden tuotanto on pääasiassa biodieseliä ja bioetanolia .

Kesäkuun alussa ero hinnassa on 95E:hen verrattuna keskimäärin 85 senttiä E85:n hyväksi. Tyypillinen litrahinta etanolibensiinille kieppui noin 1,75 euron tietämillä.

Ranskassa E85 -viinabensaa tarjotaan autoilijoille 70 sentillä/litra. Auto, tekniikka ja kuljetus -verkkolehdessä valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies mietti, että ehkä bioetanolilla on Ranskan valtion maksama tuki. Sitä hän ei kuitenkaan yksiselitteisesti tiennyt.

Mieluummin halpaa viinaa auton tankkiin kuin kallista viinaa juoppojen kurkusta alas!

Teksti Urmas Hurmalainen