Koeajo Mazda 2 Hybrid – Mazda sähköisti pikkuautonsa

Mazda 2 Hybrid on uusi erinomainen vaihtoehto pikkuautoluokkaan. Se tarjoaa yllättävänkin hyvän vastineen rahalle.

Mazdan mallistossa pikkuautolla on jo vuosikymmenten historia. 1990-luvun alkupuolella esitelty pyöreälinjainen, toisen polven Mazda 121 sai hauskan lempinimen ”Mummo Ankan auto”. Sen seuraajaksi esiteltiin Pariisin autonäyttelyssä syksyllä 2002 Mazda2, joka on nyt ehtinyt jo kolmanteen sukupolveen.

Mazda luottaa edelleen vapaasti hengittävään bensamoottoriin, eikä ole ahtanut uutta Mazda 2 Hybridiäkään turbolla.

Uutuus tehdään Toyotan tehtaalla, jonka kanssa yhteistyö alkoi vuonna 2015. Yhteistyö ulottuu ulkonäköön saakka: uusi Mazda 2 on ulkonäköä myöten jokseenkin sama auto kuin Toyota Yaris. Eikä se huono ratkaisu luotettavuuden kannalta olekaan, merkkiuskollisuus ja kaupantekemisen ehdot sitten ratkaiskoot, onko ratkaisu järkevä vai ei.

Erona lienee se, että Toyota Yarista myydään myös polttomoottoreilla, mutta Mazda2 Hybridissä on nimensä mukaisesti aina bensiini- ja sähkömoottorin yhdistävä voimalinja.  Mazda 2:n bensiinimoottori on kolmesylinterinen 1,5-litrainen, joka toimii erittäin taloudellisella Atkinson-työperiaatteella.

Pikku-Mazdan polttomoottorin suurin teho on 92 hevosvoimaa ja suurin vääntömomentti 120 newtonmetriä. Sähkömoottori kehittää 59 kilowattia ja suurin vääntömomentti on 141 Nm. Yhteensä moottorit kehittävät 85 kilowattia (116 hv). Suorituskyky on mainio, sillä automaattivaihteinen auto kiihtyy nollasta sataan eleettömästi 9,7 sekunnissa.

Yllättävän hiljainen

Iloisin yllätys oli Mazda 2 Hybridin miellyttävä ja pakoton käynti. En ole autoinsinööri, mutta uskoisin tämän johtuvan vapaasti hengittävän polttomoottorin riittävän suuresta kuutiotilavuudesta. Mazda 2:n moottori sananmukaisesti tuntui hengittävän vapaammin kuin yhden litran ahdetut bensaturbot.

Pikku-Mazda on vaivaton ajettava. Selkeä mittaristo ja kosketusnäyttö ovat kojelaudassa korkealla niin, ettei ajajan tarvitse kääntää katsettaan tiestä. Parhaassa varustetasossa on vielä tuulilasin heijastusnäyttö, mikä tekee ajamisesta vielä miellyttävämpää.

Omassa hyvin sekalaisessa ajossa, kaupunkiajoa ja 400 kilometriä moottoritietä 120 kilometrin tuntivauhdilla, selvisin 4.3 litralla satasella. Pidän sitä omaan ajotapaani nähden hyvänä tuloksena.

Vahvan ja jäykän rakenteen ansiosta Mazda2 Hybrid on ajo-ominaisuuksiltaan mainio, se on myös hiljainen ja värinätön auto. Mazda2 Hybridiin on valittu Suomeen maltilliset 15- ja 16-tuumaiset pyörät, jotka vähentävät melua suurempiin ja matalaprofiilisempiin renkaisiin verrattuna.

Isot pyörät ovat näyttävät, mutta kun en enää itse ole niin näyttävyyden perään, niin arvostan maltillisen kokoisten pyörien tuomaa mukavuutta.

Koeajoauton Comfort-paketti tuo autoon ledivalot eteen sekä pää- että sumuvaloihin, minkä lisäksi ulkopeilit kääntyvät automaattisesti korin myötäisiksi. Ohjaamossa osittain synteettisellä nahalla verhoillut istuimet ovat urheilulliset. Safety-paketti (25 343 euroa) lisää nimensä mukaisesti turvallisuutta. Siinä on pysäköintitutkat edessä ja takana, katvealueen valvontajärjestelmä, pysäköintitilanteiden törmäyksenesto ja sisätaustapeilin himmennysautomatiikka.

Mazda 2 Hybrid 1.5 Agile
Moottori: R3, 1490 cm2
Polttoaine: bensa + itselataava sähkö (hybridi)
Vetotapa: etuveto
Tehot: yht. 116 hv
Vääntö: 120 Nm
Vaihteisto: portaaton CVT-automaatti
Yhdistetty kulutus: 3.8 l/100 km (ilmoitettu)
Co2-päästöt: 87 g/ km
Suorituskyky: kiihtyvyys 0–100 km/h: 9.7 s
Huippunopeus 175 km/h
Mitat: pituus 3940 mm, leveys 1745 mm (ilman ulkopeilejä), korkeus 1500 mm, akseliväli 2560 mm
Tavaratila 286 l (min.)
Malliston hinnat alk. 22 214 €
Koeajoauton listahinta 26 401 € (Comfort + Safety-paketilla)
Koeajoauton hinta lisävarusteineen: 27 089 €

Plussat
Helppo
Yllättävän äänetön
Taloudellinen

Miinukset
Hieman rauhaton korkeilla nopeuksilla, monimutkainen tietoviihdejärjestelmä

JÄLKIMAKU

Pärjäisin nykyisillä ajoillani hyvinkin Mazda 2 Hybridillä. Eläkevuosia odotellessa tulee kuitenkin vielä sen verran moottoritieajoakin, ettei pieni lisäpuhti olisi pahitteeksi.

Teksti ja kuvat Timo Kiiski