Kun ei vähennykset riitä jukulauta!
”Pannaan pensselit santaan ja rukkaset naulaan. Eihän tässä muukaan auta, kun ei rahat riitä jukulauta.” Irwinin laulun sanat kuulostavat kalliin bensan ja riittämättömien työmatkavähennysten takia ajankohtaisilta.
Kyllä olisi mukava pistää ministerit ja päätöksiä tekevät virkamiehet taittamaan työmatkaa keskimäärin 12 vuotta vanhalla Toyota Auriksella tai Volkswagen Golfilla. Miksi juuri 12 vuotta vanhalla? No siksi, että sen ikäisellä autolla suomalaiset keskimäärin ajelevat.
Sähköautoja tai vähintään ”plugareita” eli lataushybridejä pitäisi nyt kaikkien ostaa. Melkoisesti se väliraha kuitenkin kirpaisee, jos autoliike hyvittää 12 vuotta vanhasta Auriksesta muutaman tonnin vaihdossa vähintään 35 000 euroa maksavaan uuteen sähköautoon.
Yhdellä tutulla on työsuhdeauton käyttöetu. Hän siis ajaa firman maksamalla autolla, mutta maksaa bensat itse ja laskuttaa työajoista 10 senttiä kilometriltä. Kun bensalitra maksaa keskimäärin 2,2 euroa litra, niin auton pitäisi kuluttaa enintään 4,5 litraa satasella, että tuo 10 senttiä riittäisi kattamaan bensakulut.
Vaikka tuttavan auto on uudehko ja taloudelliseksi mainostettu perushybridi, niin keskikulutus ei tiristämälläkään laske alle 6 litran satasella. Autovalmistaja kyllä lupailee jopa alle 4 litran keskikulutusta satasella.
–Kulutus laskee hyvinkin 5,1–5,4 litran tietämille, jos tarkkailee omaa ajotapaansa: välttää turhia nopeudenvaihteluita ja annostelee kaasun ja jarruttamisen suhdetta. Mutta eihän se normaalissa arjessa noin mene. Noi päättäjät varmaan tosissaan uskoo noihin autovalmistajien itse ilmoittamiin kulutuslukemiin? Kyllähän tällä munkin autolla varmaan pääsee nippanappa 4,5 litraan satasella, kun joku autoinsinööri oikein tiristää tuulitunneliolosuhteissa”, tuttava pähkäili.
Verot alas!
Hallitus rummuttaa kovasti työmatkavähennysten korottamista. Ihan hyvä, että vähennykseen oikeutettujen ajokilometrien arvoa on nostettu 0,25 eurosta 0,30 euroon. Se tavoittaa kuitenkin vain osan omalla autolla työmatkaa tekevistä.
Työsuhdeautojenkin osalta käyttöetuautojen kustannusten nousu työnantajan työajoja ajettaessa jää kuitenkin huomioimatta ja autoedun saajan itsensä maksettavaksi.
Suomessa on 2,2 miljoonaa palkansaajaa, joista työmatkavähennystä on saanut viime vuosina noin 700 000 veronmaksajaa. Merkittävä osa näistä vähennykseen oikeutetuista kulkee julkisella liikenteellä ja saa korvauksen sen taksojen mukaisesti.
Myös henkilöautolla kulkevista vähennykseen oikeutetuista suuri osa on oikeutettu vähennykseen vain julkisen liikenteen matkalippujen mukaisilla taksoilla. Heidän tosiasialliset oman autonsa käytöstä aiheutuneet kustannukset ovat merkittävästi tätä suuremmat.
Työmatkavähennyksen ulkopuolelle jää myös suuri joukko arjessaan autoa tarvitsevia. Ratkaisu ei huomioi esimerkiksi opiskelijoita, eläkeläisiä tai pienituloisia osa-aikatyöntekijöitä, joilla monilla on kuitenkin tarve autonkäytölle, ja joihin kustannustennousu vaikuttaa erityisen voimakkaasti.
Oikeudenmukaisimmin kohdentuva helpotus olisi polttoaineiden hintojen laskeminen, ja siihen voitaisiin vaikuttaa polttoaineveroa tai arvonlisäveroa alentamalla.
Teksti Urmas Hurmalainen
Vastaa