Kaasujalka

Onko ”oikean” automiehen aika ohi?

Julkaissut:

|

30.3.2022

|

Kirjoitettu kategoriaan:

Onko ”oikean” automiehen aika ohi?

Kun polttoaineen hinta hipoo jo pilviä, olen huomannut ajavani autoa yhä enemmän vain, kun se on välttämätöntä. En enää oikein osaa nauttia autoilusta. Onko ”oikean” automiehen aika nyt ohi?

Hesarin jutussa 27.3.2022 Simpeleen pojat tiivistivät hyvin, millainen on ”oikea” automies: heille sähköauto ei ole vaihtoehto.

”Heille on olennaista mieltymys autoon projektina: sen huoltaminen itse. Ja se, miltä ajaminen tuntuu. Miten auto käyttäytyy, kun annat kierroksia. Ja ääni, pelkkä humina ei riitä. Se ilmiö on nimeltään ajotunne”, toimittaja Anna-Stiina Nykänen kirjoittaa.

Minä tunnen Simpelettä jonkin verran. Anoppi asui siellä Laikkolammen rannalla pitkään senkin jälkeen, kun jäi leskeksi. Kun poika oli pieni, ajoimme perheen kanssa Simpeleelle vähintään kesälomilla. Anoppi muutti Simpeleelle appiukon kanssa eläkepäiviksi, kun appiukolla oli siellä perintötalo. Appiukolla eikä anopilla ollut kummallakaan ajokorttia, mutta kyydit kauppaan tarjosi kaljapalkkaa vastaan naapurinmies vanhalla Fiat 127:llaan.

Kun naapurin mies kuoli, ei enää järjestynyt kyytejä kauppareissuille ja leskeksi jäänyt anoppikin muutti Simpeleeltä takaisin Helsinkiin.

Tiedän hyvin, että Laikon kylästä on lähes mahdotonta lähteä asioimaan Simpeleen keskustaan, jos ei ole omaa autoa tai avuliasta naapuria.

Simpeleellä pappikin on pyytänyt seurakuntaa hankkimaan hänelle sähköpolkupyörän, kun autoilu on niin kallista.

Itse asun nyt Vantaan Hiekkaharjussa suorastaan ihanteellisten julkisten yhteyksien päässä Helsingistä ja monesta kauemmastakin kaupungista. Tänä talvena olen alkanut taittaa esimerkiksi Hämeenlinnaan ja Tampereelle junalla, koska matkaa Tikkurilan asemalla on vain puolitoista kilometriä, Kun asiaa tulee lähemmäksi, pääsen lähijunaan Hiekkaharjun asemalta, alle kilometrin päässä kotoa.

Nyt sitten varmasti joku viherpiipertäjä taputtaa käsiään. Minulla on kuitenkin alakuloinen olo. Olen aina tykännyt autolla ajamisesta. En ole kaahailija, enkä seuraa edes autourheilua säännöllisesti televisiosta. Minua ei ole koskaan kiinnostaneet urheiluautot ja ärhäkät bulevardisportit. Nautin enemmän leppoisasta menosta. Vanhallakin Mersulla on mukava losotella pitkää matkaa, kun laatumerkissä valmistaja on aina panostanut äänieristykseen.

Sain maahantuojalta viikoksi koeajoon Ford Fiestan 1-litraisella ja 3-sylinterisellä bensaturbomoottorilla. Tämä Fiesta kävi myös korkeaseosetanolilla, joka maksaa 1,7 euroa litra, kun 95-oktaaninen bensa maksaa jo 2,2 euroa.

Ensituntuma oli suoraan sanottuna ikävä: pieni kolmipyttyinen bensaturbo kävi vanhaankin bensa-Mersuun verrattuna äänekkäästi ja manuaalivaihteisiinkin tottuminen pitkän ajan jälkeen tuntui kömpelöltä. Kun pääsin moottoritielle ja totuin vaihteiden pitkiin välityksiin, meno alkoi jo maistua mukavammalta. Sen jälkeenkään Fiesta ei tarjonnut suuria ajoelämyksiä, mutta meno tuntui ihan riittävän hyvältä, kun auto itsessään on kuitenkin vakaa ajettava.

Huomasin jo vakavasti miettiväni, pitäisikö itsekin ostaa seuraavaksi autoksi tällainen Fiesta. Vielä vuosi sitten sellainen ei olisi käynyt mielessä. Ikääntyessäni olen alkanut miettiä, olenko sittenkään enää ”oikea” automies.  Onko autoilusta nauttivan ”oikean” automiehen aika ylipäätään nyt auttamattomasti ohi? Saako autoilusta enää edes nauttia?

Teksti Urmas Hurmalainen

 

Jaa tämä artikkeli

Uutisia aiheesta

Ökyautoilijat vaippoja vaihtamaan
Autopaikat kortilla – Asuntokauppa meinasi peruuntua
Sähköauto vanhalle hipille

Tietoa julkaisijasta

Mika

Kirjoita vastaus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *