Kaasujalka

Sähköautoistamisen pitää olla reilua

Julkaissut:

|

12.1.2022

|

Kirjoitettu kategoriaan:

Sähköautoistamisen pitää olla reilua

Lukaisin Suomen Kuvalehden jutun sähköautoilun tukipolitiikasta. Moni pitää tukipolitiikkaa epäreiluna ja kyllähän se joiltakin osin sitä onkin.

 

Maaliskuusta 2021 alkaen on sovellettu uutta latauslakia, jonka myötä sähköautojen latauspisteitä tulee asentaa yhä useampaan kiinteistöön.

Uuteen rakennukseen tai laajasti remontoitavaan vanhaan kiinteistöön pitää asentaa sähköautojen latauspisteet tai latauspistevalmius, jos pysäköintipaikkoja on enemmän kuin neljä.

Alun perin ympäristöministeriö vihreän ministerin johdolla ajoi vieläkin tiukempaa lakia, mutta onneksi se kaatui. Jos ministerin tahto olisi mennyt läpi, niin rakennuksen omistajan eli taloyhtiön olisi pitänyt järjestää asukkaalle mahdollisuus latauspisteeseen, jos tämä olisi halunnut ostaa itselleen sähköauton. Muut osakkaat olisivat olleet maksumiehinä.

Kun on kyse tällaisesta latausinfrasta, valtiolla on tapana pistää veronmaksajat maksumiehiksi.

Autotonkin hyötyy latausinfrasta?

Taloustaito-lehdessä oli elokuun lopulla hyvä juttu tästä taloyhtiöiden kiperästä pähkinästä – kuka maksaa sähköauton latauspisteen rakennuskulut. Pitääkö autottomienkin osallistua kustannuksiin, ja missä tilanteessa osakkailta tulisi kysyä suostumusta?

”Jos latausinfraa toteutetaan taloyhtiön hankkeena yhtiön paikoille, kaikki osallistuvat kustannuksiin – riippumatta siitä, onko heillä autopaikkaa tai autoa vai ei. Tämä johtuu siitä, että lähtökohtaisesti kaikilla osakkailla on yhdenvertainen mahdollisuus saada autopaikka käyttöönsä”, Kiinteistöliiton lakimies perustelee.

Selvää puhetta. Kaikkien osallistumista perustellaan myös sillä, että myös autoton tai autopaikaton osakas hyötyy latausinfrahankkeesta osakkeen arvon nousun myötä. Tämä pitää lakimiehen mukaan teoriatasolla paikkansa. Vastaavasti ei ole perusteltua maksattaa hankkeen kustannuksia ainoastaan sen hetkisellä käyttäjällä siitäkään syystä, että tämä ei välttämättä tulevaisuudessa enää käytä kyseistä autopaikkaa.

Sellaista on demokratia. Meidän taloyhtiön talo on rakennettu vuonna 2017, eli isompaa remonttia ei onneksi ole tulossa. Pysäköintipaikkoja on pihan täydeltä, mutta sähköauton omistaa vain yksi osakas. Taloyhtiössä on paljon sijoitusasuntoja, joissa asuu nuoria työssäkäyviä perheitä. Pysäköintiruuduissa on enimmäkseen noin 10 vuoden ikäisiä autoja, mm. pari Nissan Qashqaita, Toyota Avensis, Ford Focus, Fiat 500, Volkswagen Touran ja Volvo V40. Sellaisia 5000-15 000 euron autoja. Uudempia autoja on mm. Renault Captur ja Kia Rio, eivät nekään maksa uusina kuin noin puolet siitä, mitä maksavat halvimmat sähköautot.

Kun katsoo ruutuja päiväaikaan, niin ne parkkipaidat tolppineen ovat edelleen aika täysiä. Aika moni varmaan tekee etätöitä, mutta aamuseitsemältä koiraa kusettaessani näen monen rientävän juoksujalkaa myös läheistä juna-asemaa kohti. Autot siis palvelevat pitkälti nurkka-ajossa ja kauppareissuilla ja kilometrit jäävät vuosittain vähäisiksi.

Tukea takseillekin

En ole kenenkään naapurin liksaa kysynyt, mutta en usko, että kovinkaan moni näistä naapureista on ostamassa halvimmillaankin kymmeniä tuhansia euroja maksavaa sähköautoa. En myöskään usko, että he kovin paljon tupruttelevat ilmakehään Co2-päästöjä, kun autolla ajetaan vain joskus kauppareissuja ja ehkä kerran vuodessa pohjoisen hiihtokeskuksiin ja muutaman kuukauden välein mummolaan.

Vaikka sähköautot miten olisivat autoverottomia, niin tukipolitiikka näyttää nyt hyödyttävän kuluttajia, joille hankintatuki on lähinnä karkkirahaa. Tavallista vuorotyöntekijää tuskin paljon ilahduttaa, että 50 000 euron täyssähköauton saa nyt 48 500 eurolla.

Taksiautoilijatkin ovat kysymysmerkki. Taksiasemat sijaitsevat yleensä kuntien katualueilla, jonne taksiyrittäjät eivät voi rakentaa latausinfraa itse. Taksiautoilijoita jurppii sekin, ettei valtio tue yrittäjiä sähkötaksien ostamisessa. Hankintatukea saa ammattimaiseen pakettiautoliikenteeseen ja yksityisiinkin henkilöautoihin, mutta taksit on jätetty ulkopuolelle.

Maaliskuussa 2020 bensiinin kuluttajahinnasta keskimäärin 65-70 % muodostui erilaisista veroista. Dieselpolttonesteen hinnasta noin 55 % muodostui veroista.

Öljyn maailmanmarkkinahinnoille emme mitään mahda, mutta ehdottaisin, että polttoaineen erilaisia veroja laskettaisiin tuntuvasti siihen asti, kunnes vaihtoautomarkkinoilla on runsaasti myös halpoja käytettyjä sähköautoja. Ja jos Suomi halutaan kyllästää sähköautoilla, niin myönnettäköön hankintatukea myös takseille.

 

Teksti Urmas Hurmalainen

 

Jaa tämä artikkeli

Uutisia aiheesta

Petri Häli on intohimoinen automies
Valtaosaan paikoista pääsee vain autolla
Tieliikenteen kansallinen päästökauppa hirvittää!

Tietoa julkaisijasta

Mika

Kirjoita vastaus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *