Kaasujalka

”Vähäpäästöiset” ministeriautot

Julkaissut:

|

20.6.2020

|

Kirjoitettu kategoriaan:

”Vähäpäästöiset” ministeriautot

Eihän sitä usko ”vanha Erkkikään”, että eduskunnan puhemiehen 3-litraisen kuutos-Bemarin Co2-päästöt edes lataushybridinä oikeasti  arkiajossa ovat 50-58 g/km. Tästä saa melkeinpä hauskan vitsin.

Ministereitä kyyditsevälle valtioneuvoston kuljetusporukalle on tilattu yhdeksän uutta 5-sarjan töpseli-Bemaria. Eduskunnan puhemies Matti Vanhaselle tulee sitäkin hulppeampi 7-sarjan Bemari, sekin on  ”töpseliladattava” plug-in -hybridi. Vanhas-Matin virkapirssin tarkempi mallikoodi on 745Le xDrive.

Maailmahan toki tarvitsee edelläkävijöitä. Plug-in-Bemarit kulkevat akut täyteen ladattuina sähkön varassa noin 50 kilometriä, talvella puolet vähemmän. Co2-päästöt ovat virallisesti 50-58 g/km.

Vaan entäs, kun sähköakku tyhjenee? Onko puhemiehen tai ministerin kuljettaja suunnitellut reitin niin, että latauspisteitä 25-50 kilometrin välein?

No eipä tietenkään, vaan matka jatkuu bensan voimalla. Ja kun 2705 kiloa painavassa 4-vetoisessa ’autossa on 3-litrainen ja 394-hevosvoimainen polttomoottori, niin eiköhän sillä todellisuudessa tuprutella ilmakehään ainakin 200 gramman Co2-päästöt kilometrillä.

Katselin Autotalli.comista isojen 7-sarjan bensa-Bemarien kulutus- ja Co2 -lukemia niiltä ajoilta, kun näissä autoissa ei vielä ollut hybriditekniikkaa. Nelivetoisen vuosimallin 2009 BMW 750 LI xDriven yhdistetty kulutus 100 kilometrillä oli 11,9 litraa ja C02-päästöt olivat 278 g/km.

Miksi ei uusiutuvaa energiaa?

Olin äskettäin velipojalla kylillä Hausjärven maaseudulla. Oli myrskyinen helmikuun viikonloppu ja vettä satoi taukoamatta taivaalta. Niin kuin on satanut marraskuusta lähtien melkein yhtäsoittoa.

Velipoikakin on kova automies. Sitä helmikuun poikkeuksellista säätä autokatoksen alla ihmetellessä, tupakkia tuprutellessa ja olutta särpiessä totesi velipoikakin minun laillani, että kyllä tämä ihan oikeasti taitaa sitä ilmastomuutosta olla. Eihän sitä nyt enää kiistä tyhmempikään.

En kuitenkaan ymmärrä, miksi nyt melkeinpä pääasiallisena taistelukeinona tätä ilmastonmuutosta vastaan nähdään täyssähkö- ja lataushybridiautot. En edes jaksa käydä läpi kaikkia niitä yksityiskohtia ja miinoja, joita tähän vouhotukseen liittyy.

Jälleen kerran: Suomi on pieni ja pitkien etäisyyksien maa, jossa liikenteen päästöt pysyisivät uskoakseni parhaiten kurissa panostamalla uusiutuviin polttoaineisiin. Biokaasuun ja biodieseliin. Silloin autot käyttäisivät koko ajan ekologisia polttoaineita, riippumatta latausverkostosta ja kuljettajan viitseliäisyydestä pysähdellä lataamaan autoon sähköä 25-50 kilometrin välein. Uusiutuvista polttoaineista saataisiin maahan uutta bisnestäkin.

Ongelma on tietysti, ettei Suomessa enää edes ole uusia isoja kaasuautoja. Takavuosina niitä oli. Suomessa oli vuonna 2017 3500 autoa, Ruotsissa 50 000.

Ainoat Suomessa myytävät uudet kaasuautot ovat pienempiä Skodia ja Seateja. Takavuosina myytiin ainakin joitakin riittävän tilavia Volvoja, Volkswagen Passateja ja Mersujakin kaasuversioina.

Varmasti sähkö on ekologisin vaihtoehto, jos sähkö tuotetaan puhtaasti, latausverkkoja on todella tiheässä ja latausajat saadaan kuristettua nykyistä paljon lyhyemmiksi. Mutta kun tämän kaiken kuntoon saattaminen on utopiaa, niin miksi iskeä päätä seinään?

Oma kysymyksensä on tietysti sekin, miten ja missä sähköakut autoihin tuotetaan? Paljon on kirjoitettu siitä, että vaikka itse autot olisivat päästöttömiä, niiden sähköakkujen valmistaminen on kaikkea muuta.

Moraaliposeerausta?

Lataushybridi on hieno homma ja kun asuin omakotitalossa, pääsin koeajossa olleilla plug-in -hybrideillä todella pienillä polttoainekuluilla ja varmasti siinä ympäristökin säästyi. Ajelin pääasiassa lyhyitä etäisyyksiä taajamissa ja pistin auton tolppaan aina, kun pysäköin sen omaan autokatokseen. Tähän motivoi se, että maksan nämä koeajoautojen ajot omasta kukkarostani.

Vaan voisivathan tietysti puhemiehen ja ministerien kuljettajat näyttää oikeaa esimerkkiä. Matkalla Helsingin ydinkeskustasta Jyväskylään tai Tampereelle he voisivat pysähdellä lataamaan niitä limusiinejaan 25-50 kilometrin välein.

Siitä hyötyisivät latauspisteiden läheisyydessä toimivat kahvilayrittäjätkin, kun ministerit kuljettajineen kahvittelisivat nisujen kera tuntikaupalla limusiinin sähköakkua ladatessa. 200 kilometrin matkalla siinä saa muuten pitää niitä puolen tunnin kahvitaukoja aika monta kertaa. Ladattava hybridi, siis Plug-In Hybrid, tarjoaa useita erilaisia latausvaihtoehtoja latauspaikan mukaan. Esimerkiksi ministeri-Bemareita kevyemmän Hyundai IONIQ Plug-in -mallin sähköakun lataaminen tyhjästä täyteen kestää lataustavasta riippuen 2- 4 tuntia.

Siinä pitää ministerien ja puhemiehen aikataulujen joustaa melkoisesti, jos kalliit plug -in -hybridit on hankittu tosi mielessä, eikä vain moraaliposeerausta varten. Hintalappu näille limusiineille oli muuten lähes 700 000 euroa.

Teksti Urmas Hurmalainen

Jaa tämä artikkeli

Uutisia aiheesta

Miksi biokaasua ei hypetetä?
Arman Alizad rakastaa leffa-autoja- ”Suosikkini on Batman-auto”
Petteri keräsi 1541 autoesitteen kokoelman

Tietoa julkaisijasta

Mika

(1) Lukijan kommentti

  1. Mirja Vatanen
    20.6.2020 klo 13.01

    Juuri näin! Olisi myös mielenkiintoista tietää että kuinka iso prosentti vanhasta akusta pystytään kierrättämään ja kuinka iso osa on silkkaa ongelma jätettä. Näistä asioista kun ei ole lupa puhua vaikka ovat erittäin tärkeä osa kokonaisuutta sähköautoista puhuttasessa...

Kirjoita vastaus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *