Urkki – Audi ur quattro ´81

Audi UR quattro, ”Urkki”, esiteltiin Geneven kansainvälisessä autonäyttelyssä maaliskuussa 1980. Mallin suunnittelu oli käynnistynyt kolme vuotta aiemmin, tarkalleen ottaen helmikuussa 1977. Nelivetojen aika siviiliautojen maailmassa oli alkanut…

Suomella on itse asiassa voimakas kytkös UR quattroon; Audin kehitysyksikkö oli ollut UR quattron ensimetreillä yhteydessä insinööri Jörg Bensingeriin, joka oli hankkinut kokemusta nelivedosta Volkswagenin Iltis mallista – Suomessa! Tämä erikoisuus oli suunniteltu Saksan armeijan käyttöön, hankaliin ja lumisiin olosuhteisiin, joten mikäpä sen parempi testiympäristö tällaiselle kuin kylmä ja pohjoinen Suomi.

Itse UR-projekti näki päivän valon 2-ovisesta Audi 80 -mallista tehdyn, koodinimeltään A1 – ”Allrad 1”, testiyksilön myötä. Vaihteisto tähän testikappaleeseen oli lainattu suoraan Iltiksestä eikä prototyypissä ollut lainkaan keskitasauspyörästöä.

Toisin kuin useimpien tuon aikakauden uutuusmallien kohdalla, oli UR quattro vuoden 1980 Geneven autonäyttelyn ensiesittelyssä lähes tulkoon tuotantovalmis. Niinpä ensimmäiset autot saatiin luovutukseen samaisen vuoden marraskuussa. UR quattrot kasattiin käsityönä, eikä tuotantolinjalla huhkittu töitä muiden tavoin kolmessa vuorossa, vaan autoja kasattiin laatutason takaamiseksi ainoastaan arkipäivisin yhdessä työvuorossa. Jokainen yksilö myös testattiin huolellisesti; testiohjelmaan kuului muun muassa 60 kilometrin mittainen, yleisillä teillä ajettava koeajo!

Ensimmäisen mallivuoden UR quattro sai voimansa 5-sylinterisestä ja 2144-kuutioisesta ”WR” moottorista, jonka teholukemaksi Audi ilmoitti 200 hevosvoimaa. Vääntöä moottorista löytyi 285 newtonmetriä. 0-100 km/h kiihdytys kesti 7,3 sekuntia. Voiman vastapainoksi olivat suunnittelijat valinneet Audi 200 -mallista peräisin olevat nelipyörälevyt hidastamaan vauhtia.

Coupe-mallinen kori oli erittäin linjakas, jopa persoonallinen, vaikkakin muiden automallien tapaan vielä varsin kulmikas. Keulaan oli istutettu tuplavalopatteristo, mikä antoi UR quattrolle omanlaisensa ilmeen. Vanteiksi oli valittu Ronalin 6×15-tuumaiset alumiinikiekot 205/60 renkain; optiona tarjolla oli Fuchen 7×15-tuumaiset alut 205/55 renkain.

Vuosimalli 1983 uudisti auton ilmettä hitusen, kun keulan nelivaloratkaisu korvattiin Cibien yksilasisilla umpioilla. Vuoden 1983 aikana saatiin vielä lisää uudistuksia Boschin ABS-järjestelmän sekä modernisoidun sisustan myötä.

Urkki kehittyy

Vuoden 1984 maaliskuussa esitelty seuraavan kehitysversion takajousituksen geometriaa oli uudistettu madaltamalla jousitusta 20 mm, samoin taka-akselin kallistuksenvakain oli vaihdettu järeämpään. Vanteet olivat edelleen Ronalin tuotantoa, mutta leveys oli kasvanut kahdeksaan tuumaan, samalla kun uudeksi rengaskooksi oli valittu 215/50. Saman vuoden aikana tehtiin vielä muutamia kosmeettisia muutoksia. Uusiin ominaisuuksiin voitiin kirjata äänisyntetisaattorilla (!) varustettu tarkistusjärjestelmä. Laite huomautti mm. öljyn tai jäähdytysnesteen alhaisesta määrästä ja kehotti kurvaamaan huoltoasemalle tankkausta varten.

Samana vuonna esiteltiin myös persoonallinen Sport quattro, minkä tehtävänä oli toimia B-ryhmän ralliauton luokittelumallina. Äkkiseltään katsottuna Sportin siviiliversio näytti siltä, kuin insinöörit olisivat sahanneet UR quattrosta pätkän pois ja liittäneet palaset takaisin yhteen! Ja toden totta, alkuperäiseen quattroon verrattuna 320 mm lyhyempi akseliväli saatiin aikaan poistamalla pala etuovien takapuolelta. Vauhtinsa Sport quattro sai 5-sylinteriseltä, 2133-kuutioiselta ja 306-hevosvoimaiselta ”KW” moottorilta. Moottorin voimavarat riittivät kiidättämään Sport quattron 0-100 km/h 4,9 sekunnissa.

Kehitys toi tullessaan muutoksia tasauspyörästöjen hallintaan vuoden 1985 maaliskuussa. Jännite- ja öljynpainemittarit siirrettiin keskikonsoliin, samalla kun takavaloiksi vaihdettiin savunharmaalla lasilla varustetut versiot. Aiemmin mustana tarjottu takaspoileri vaihtui korin väriseksi. Kehitys näkyi myös hinnassa – se oli kohonnut peräti 50 % ensimmäisen vuosimallin tasosta.

Seuraava, monien odottama muutos nähtiin vuoden 1987 syyskuussa, kun Audi esitteli UR quattroon uuden vesijäähdytteisellä turboahtimella varustetun ”MB” moottorin. 2226-kuutioisen moottorin tehoksi ilmoitettiin 200 hevosvoimaa. Sen myötä suorituskyky parani entisestään, 0-100 km/h vei aikaa 6,7 sekuntia. Keskitasauspyörästö vaihtui Torsen-tyyppiseksi, joka pystyi jakamaan voiman suhteessa 75-25 % – kummalle akselille tahansa. Taka-akselin lukon ohjaus muuttui sähköisesti ohjatuksi, keskitasauspyörästössä ei ohjattavaa lukkoa enää ollut. Tällä tekniikkaratkaisulla edettiinkin seuraavat kaksi vuotta.

Viimeisen sukupolven UR quattro esiteltiin lokakuussa 1989. Suurin muutos nähtiin jälleen moottorin kohdalla, kun 10-venttiilinen ”MB” moottori korvattiin uudella 20-venttiilisellä  ja 220-hevosvoimaisella ”RR” moottorilla.

Viimeinen UR quattro rullasi ulos tuotantolinjalta 1. maaliskuuta 1991. Kyseinen yksilö on hyvässä tallessa Audin omassa museossa. Yhdentoista vuoden aikana ehti valmistua 11 452 UR quattroa ja 214 Sport quattroa.

Yhdysvalloista Suomeen

Suomi ei ole koskaan ollut UR quattrojen luvattu maa eli meidän katukuvassa niitä ei ainakaan liikaa vilise. Artikkelimme yksilö on saapunut Suomeen vuonna 1986 tiettävästi Pohjois-Amerikasta. Tätä tukee sekin, että autossa on ollut mailimittaristo, joka on sittemmin vaihdettu kilometri-versioon. Samassa yhteydessä kojetaulu on vaihtunut uudemman malliseen.

Muutokset eivät ole jääneet pelkästään ohjaamon puolelle. Autoon on tilattu 90-luvun puolivälissä täydellinen Sport quattro -korisarja ruotsalaiselta Audi-spesialistilta, Tommy Kristoffersonilta. Vain katto ja ovet ovat alkuperäisiä. Konepelti on kevlaria, lokasuojat lasikuidun ja kevlarin sekoitetta. Korisarjan myötä ulkomuodot ovat saaneet täysin uudet ulottuvuudet ja olemuksesta on tullut selvästi aggressiivisempi.

Ulkoista olemusta vastaavaa voimaa on puolestaan haettu korvaamalla alkuperäinen 10-venttiilinen moottori 20-venttiilisellä moottorilla. Moottorin alkuperäisen turbon tilalle on asennettu Holset H1E/D ahdin. Välijäähdytin on todella iso. Moottorinohjausjärjestelmä on vaihdettu Audi RS2 -mallista lähtöisin olevaan, suorasytytyksellä varustettuun versioon. Samaten ruiskun suuttimet ovat peräisin RS2:sta. Voimansiirto on säilytetty vakiona, sillä UR quattron alkuperäiset palikat kestävät selvästi tehtaan tehoja suuremmat rasitukset.

Teksti ja kuvat Jari Sjöman