Kunnon sekamättöä Oliviassa

Kulosaarelainen metroseksuaaliystäväni säälii minua, kun Länsi-Vantaalta pitää aina lähteä kaupunkiin kulinaaristen ilojen pariin. Höpöhöpö, taas löytyi oikea äijän lounaskeidas: Olivia Petikossa. Suosittelen Sukarillekin!

Olivia löytyy hiukan ränsistyneen Maskun kalustetalon kulmalta Petikosta. Mutta Oliviapa sitten itsessään onkin kaikkea muuta kuin ränsistynyt. Se on moderni ja siisti lounaspaikka.
Saimme muuten vinkin mieslukijalta, joka oli käynyt siellä siksi, kun muija sitä oli ehdottanut. Samalla reissulla kuulemma hakivat Maskusta sohvan. Kertoi suhtautuneensa ensin torjuvasti lounastamiseen Oliviassa, mutta tullut vierailun jälkeen toisiin aatoksiin ja suositteli sen testaamista meillekin.
Ja mehän testasimme. Näin herkällä korvalla me vaalimme lukijasuhteita.

Anskun kunniaksi carbonaraa

En muista, mikä ravintola samoissa tiloissa on toiminut aiemmin, mutta se oli muistaakseni paljon kälyisempi lihapiirakka- ja pasteijakahvila. Taisi sieltä lounasaikaan jotain ruokaakin saada, mutta en yhtään muista oliko siellä noutopöytää.
Mutta Oliviassa noutopöytä on. Ja tarjonnaltaan monipuolinen ja vähän sekavakin. Vai mitäs tykkäätte siitä, kun samasta laarista voi hakea kana fajitas TexMecsia, jauhelihapannupihviä, päivän uunipastaa, pizza sliceja vaihtelevilla täytteillä ja kebabia tomaattikastikkeella?
Näiden vaihtoehtojen sekamelskaa voisi kutsua sekamätöksi. Päivän uunipastana oli Putouksen Anskun suosikki Pasta Carbonara. Se oli erittäin herkullista, puoliksi paistettu muna oli lätkäisty siihen päälle ja minusta se oli hyvä ratkaisu. Mikään ei ole hirveämpää kuin löysä ja puolivillaisesti paistettu pekoni, tällä kertaa pekonit oli käristetty oikeaoppisesti ja kunnolla.
Sattumoisin luin erään arvostelun, jossa naishenkilö moitti tarjontaa omana vierailupäivänään jokseenkin miehekkääksi. Bingo! Juuri tätä me Kaasujaloassa haemmekin: kebalihaa ja uunipastaa. Vaikka lounaspöytä oli sekamättöä, niin se oli ylpeydellä valmistetun oloista. Pizza-slicetkin maistuivat hyviltä, pohjia myöten. Salaattipöytä muuten on myös runsas, mutta sehän taas on muiden kuin Hurmalaisen juttuja.

Kappale kauneinta Vantaata

Ja sitten jälleen siihen oikeaan asiaan, eli miljööseen. Petikkohan on Variston tavoin kappale kauneinta Vantaata. Vaihtoautoliikkeitä siellä valitettavasti ei taida olla nykyään kuin yksi, AutoMagnum. Ihastelimme muuten päätoimittajan kanssa kerran, mistä hitosta nämä vaihtoautokauppiaat näitä jylhiä nimiä putiikeilleen keksivät. Tuosta Magnumista tietysti tulee mieleen tuuheaviiksinen kaikkien machomiesten esitaistelija, televisioetsivä Magnum, jota esitti Tom Selleck vuosina 1980-1988. Ja onhan se Magnum revolverinkin nimi.
Petikko tunnetaan erityisesti huonekaluliikkeitten keskittymänä, Sukarin Topin Maskun lisäksi siellä on ollut muitakin sohva- ja sänkymyyjiä. Topia kannustaisin lounastamaan Oliviassa, jos sattuu käymään talossaan. Petikosta löytyy allasmyymäläkin, jos Topin tekee mieli taas kylpeä. Tosin kaverin muijan kanssa sinne ei kannata porealtaaseen ennä, siitä voi olla ikävät seuraukset, kuten lehdistä saatiin lukea takavuosina.
Se on muuten jylhä näky, kun matkustajakoneet alkavat valmistella Petikon kohdalla laskeutumista Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Siinä melkein siivet viistävät bongareiden päitä kesken piknik-reissun.

Filmiryhmät, tervetuloa!

Kovemman luokan jännitysnäyttämönäkin Petikko on ollut, kun joskus vuonna 2007 kommandopipoiset huumekauppiaat ajoivat sen metsissä maastofillareilla karkuun poliiseja. Kehä III-tien toisella puolella, Varistossa Petikon vastapäätä poliisit onnistuivat yhyttämään kelmit.
Minusta Petikossa pitäisi filmata kansainvälisen tason toimintaleffa. Siinä voisi yhdistää nämä takavuosien huumehulinat ja Tom Selleckin. Sen sijaan, että huumemiehet joutuisivat useamman poliisipartion takaa-ajamiksi, voisi Magnum yksin hoitaa koko homman.
Ja tietysti niin konnat kuin Magnumkin lounastaisivat ja kokoustaisivat vuoronperään Oliviassa, konnat valitsisivat pizzalistalta Mafioson ja Magnum Americanon.
Olivia on auki viikonloppuisinkin. Taidan käydä siellä pizzalla oman emännän kanssa, kun meiltä on sinne matkaa n. 2 kilometriä.

Ravintola Olivia
Tiilipojanlenkki 2, Vantaa

Ruoan riittävyys: XXXXX
Palvelu: XXX
Ruoan äijämäisyys: XXXXX
Paikan äijämäisyys: XXXXX

Teksti Urmas Hurmalainen
Kuvat Mika Salomaa