Sähköautoja ostetaan ja kauppoja puretaan

On kyllä hauska seurata mediasta sähköautomarkkinaa. Toisella sivustolla hehkutetaan myynnin kasvua ja toisella kerrotaan lisääntyvästä halusta purkaa sähköautoista tehtyjä kauppoja ilman perusteita.

Ilta-Sanomat kertoi syksyllä oudosta ilmiöstä: suomalaiset yrittävät nyt purkaa sähköautoista tekemiään kauppoja ilman todellista perustetta.  Asiantuntija arvelee, että taustalla on uudenkarheiden sähköautojen huono jälleenmyyntiarvo.

”Lukumäärää en osaa sanoa, mutta trendinä nyt näkyy, että noin 1–2 vuotta vanhoista sähköautoista halutaan päästä eroon vaatimalla kaupan purkua”, kertoo Ilta-Sanomille Autotuojat ja -teollisuus ry:n lakimies Teemu Nieminen.

Lue myös: Ajokortiton Kirka oli verraton ratinpyörittäjä – Kaasujalka

No, tuoreita ja vähän ajettuja sähköautojahan on Nettiauto.comissa ihan järjetön määrä. Kun syöttää hakukoneeseen kriteereiksi vuosimallia 2022 tai tuoreemmat, kone kertoo, että alle kolmevuotiaita sähköautoja olisi vaihtoautomarkkinassa yli 7000: 8900 euron Dacia Sprintistä 270 000 euron Porsche Taycaniin.

Outo ilmiö

Joskus aiemmin Nettiauto.comissa sähköautotarjontaa selvittäessä haku on tuonut esille myös lataushybridejä.  Nyt niin ei tapahtunut. Hybrideille Nettiauto.comissa on ihan oma hakunsa, plug-in hybridejä voi hakea lisäämällä hakuehdoksi plug-in -latauspistokkeen.

Verkkouutiset puolestaan kertoi 13. lokakuuta käytettyjen sähköautojen kysynnän suorastaan räjähtäneen ja kaupan käyvän kuumana. Vaikka uusien autojen kauppa yleisellä tasolla sakkaa, niin uusien sähköautojenkin rekisteröinnit tammi-toukokuussa 2025 kasvoivat noin 18 % verrattuna vuoden 2024 vastaavaan jaksoon.

Siis kauppoja tehdään, mutta niitä myös puretaan. Outo ilmiö tosiaan.

Kuluttajien pettymykseen on monia syitä. Useat automerkit ovat pudottaneet sähköautojensa hintoja täysin varoittamatta viime vuosien aikana ja se taas luonnollisesti laskee pari vuotta sitten uutena ostetun auton jälleenmyyntiarvoa. Eikä kyse ole ollut muutamista kympeistä, eikä edes satasista, vaan useita tuhansista euroista.

Lainarahalla ostetusta autosta onkin kuluttajalla voinut olla hintaromahduksen jälkeen enemmän velkaa kuin auton todellinen arvo on…

Sähköauton ominaisuuksiakin on voitu tulkita väärin. Myynti-ilmoituksessa kerrottu 600 kilometrin toimintamatka kutistuukin talvipakkasilla vain ehkä 350–400 kilometriin. Yhtäkkiä sähköauto ei olekaan sellainen kuin asiakas on halunnut: siitäkin huolimatta, että autosta ei löydy vikaa.

Automyyjillä on Ilta-Sanomien haastattelujen perusteella jatkuvasti pelko persiissä, että ”mitähän nyt taas”, kun jokin aika sitten sähköauton ostanut asiakas kävelee taas ovesta sisään.

Kannattaisi ottaa selvää

On se vaan erikoista, että kuluttajat eivät ota etukäteen selvää kaikesta siitä, mikä vaikuttaa sähköauton toimintamatkaan. Onhan esimerkiksi Kaasujalan raskaus nostanut iät ja ajat perinteisen polttomoottoriautonkin kulutusta. Omalla vanhalla C-sarjan bensa-Mersullanikin huristelen Vantaalta Tampereelle moottoritietä usein satasta silloinkin, kun nopeusrajoitus on vielä 120 km/h. Siksi, että alle satasta huristellessa keskikulutus on ihan muuta kuin 120 km/h nopeutta ajaessa.

Lataushybrideillekin ilmoitetut wltp-standardin mukaiset kulutus- ja päästölukemat ovat erittäin kaukana todellisuudesta: eihän joku 245-hevosvoimainen pistoke-Bemari oikeasti suoriudu sadan kilometrin reissusta litralla!

En usko, että ilman sähköä aikoinaan käyvien uusien bensa- ja dieselautojen kauppoja on yritetty purkaa, vaikka kulutus ei vastaisikaan maahantuojan ilmoittamia lukemia. Jo isävainaani 1980-luvulla opasti ajokortin saanutta kollia ajotavan vaikutuksesta polttoaineen kulutukseen: nuorella miehellä kun kaasujalka tuppasi olemaan välillä herkässä ja kesätienesteistä meni iso osa isän Volvon tai oman kuplavolkkarin bensoihin.

Kuinkahan hartaasti varsinkaan vähemmän autoista kiinnostuneet kuluttajat edes miettivät ennen suurta päätöstä siirtyä sähköautoon, mitkä tekijät vaikuttavat sen kulutukseen? Kertauksen vuoksi, siihen vaikuttavat muun muassa ajoneuvomalli, lämpötila, tuulinen tai tuuleton sää, ajonopeus ja ajotapa, maasto sekä renkaiden kunto.

Mitä taas tulee huoleen jälleenmyyntiarvon alenemisesta, niin sitähän voi verrata vaikka asuntomarkkinoiden romahdukseen Suomessa vuonna 1990, kun Suomeen iski lama. Asunnosta oli maksettu maltaita 1980-luvun lopulla ja laman myötä sen arvo romahti muutamassa vuodessa. Mitähän kiinteistövälittäjä olisi miettinyt, kun kuukausia sitten asunnon kalliilla ostanut asiakas olisikin halunnut purkaa kaupan, kun yhtäkkiä sen arvosta olivat jäljellä enää rippeet?

Auto on kodin jälkeen kuluttajan suurin investointi. On se ihme, kun monelta jää noteeraamatta, että autobisneskin elää markkinoiden ehdoilla.

Teksti Urmas Hurmalainen