Kaasujalka

Elinvoiman sijasta tuli autot lastauspaikoille

Julkaissut:

|

4.9.2024

|

Kirjoitettu kategoriaan:

Elinvoiman sijasta tuli autot lastauspaikoille

Kun Helsingin esplanadit muutettiin yksikaistaisiksi autoteiksi, uskottiin, että ratkaisu toisi keskustaan lisää jalankulkijoita ja elinvoimaa. Pieleen meni. Leveät jalkakäytävät eivät tuoneet talvisille esplanadeille lisää jalankulkijoita, mutta yhä useampi auto pysäköitiin laittomasti alueen lastauspaikoille.

 

Helsingin Uutisten mukaan väärinpysäköinti Etelä- ja Pohjois-Esplanadien alueen lastauspaikoille oli talvikaudella yleistä, mikä lisäsi haastetta löytää vapaana olevaa lastauspaikkaa ja johti ajoittain ajoon jalkakäytävillä. Kokeilu kun vähensi pysäköintipaikkojen määrää Esplanadeilla.

Tämä esplanadien yksikaistaisuuskokeilu päättyy marraskuussa, luojan kiitos! Olen huonosta lopputuloksesta kirjoittanut ennenkin. Unelma jalkaväen kesäonnelasta Helsingin ydinkeskustassa ei sitten ottanut tuulta purjeisiinsa. Kasarmikadun kesäkadusta luovuttiin liian pienen suosion vuoksi ja Esplanadit muutetaan takaisin kaksikaistaisiksi.

Tavoitteena oli lisätä keskustan elinvoimaisuutta, parantaa kävelyn ja oleilun olosuhteita sekä saada tietoa järjestelyjen toimivuudesta pysyvien ratkaisujen suunnittelua varten. Siinä vain kävi niin, että kivijalkaliikkeet menettivät asiakkaita.

Pyöräilykaupunki syntyy luonnostaan

Helsingin keskustassa kävijämäärät ja viipymät ovat kehittyneet heikommin kuin esimerkiksi Oslossa ja Tukholmassa. Talvikaudella alueen yritysten myynnin kehitys oli kesäkautta heikompaa.

Liikennekulttuuri eri kaupunkien keskustoissa ei taida olla kovin helposti muutettavissa viranomaistyönä. 20 vuotta sitten kävin työni puolesta paljon Oslossa ja Kööpenhaminassa. Jo silloin näin, että polkupyörät kuuluvat näiden kaupunkien elämänmenoon ihan luonnostaan.  Silloin ei puuhattu Helsingin Esplanadien muuttamista yksikaistaisiksi, enkä nyt muista, että olisi ollut muitakaan suurisuuntaisia suunnitelmia autoilun vähentämiseksi Helsingin keskustassa.

eBookers-sivustolla on listattu Euroopan 10 parasta pyöräilykaupunkia. Tanskan Kööpenhamina on arvostettu koko maailman parhaaksi pyöräilykaupungiksi, Oslokin on noteerattu maailman kuudenneksi parhaaksi pyöräilykaupungiksi. Helsinki ei tuolle Top 10 -listalle mahtunut ainakaan vielä vuonna 2019.

Vuonna 2021 Helsinki ilmoitti tähtäävänsä maailman kolmanneksi parhaaksi pyöräilykaupungiksi. Kaupungin tiedotteen mukaan maailman parhaita pyöräilykaupunkeja vuosittain mittaavalla Copenhagenize-indeksillä  Helsinki oli silloin sijaluvulla 10. En onnistunut selvittämään, mikä on tilanne nyt. Googlaamalla en löytänyt tietoa, onko Helsinki onnistunut tavoitteessaan.

Liian myöhään?

”Helsinki on aina arvostanut designia valtavasti, mutta paremman liikenteen suunnittelu on tullut myöhään. Lopuksi se näyttää nyt haluavan saada kiinni ja näyttää maailmalle, että jopa kovilla kylmillä talvilla voit rakentaa pyöräily-ystävällisen kaupungin.” Copenhagenize-sivustolla todetaan.

eBookers-sivustolla taas kehutaan Oslon sopivan pyöräilyyn hienosti, koska kaupungin vilinästä ympäröivään koskemattomaan luontoon on vain lyhyt matka: ”Samalla reissulla pääset näkemään siis keskustan nähtävyyksiä sekä ympäröivän seudun silmiä hiveleviä vuonomaisemia. Ennen kaupungin ulkopuolelle suuntaamista kannattaa ehdottomasti kokea Oslon satamapromenadi Havnepromenaden.”

Siinäpä se. Helsingin keskustassa ei ole lähes 10 kilometriä pitkää satamapromenadia, jota putkin pyöräilemällä pääsisi ihailemaan vuonomaisemia, kun ei ole niitä vuonojakaan. En ole kaupunkiarkkitehti, mutta jotenkin tuntuu, että tässä nyt on yritetty sovittaa samaa lakkia omenalle ja mansikalle. Jotain tuon suuntaista vertausta sutkautteli aikoinaan emerituspuoluejohtaja Timo Soinikin. Valitettavasti en löytänyt googlaamalla enää vertauksen tarkempaa selitystä.

Tuntuu, että pienen aktivistijoukon ehdoilla haluttiin luoda Helsingin keskustasta jalankulkijoille ja pyöräilijöille paratiisia, johon passiivinen enemmistö ei ole valmis. Onhan maaseudun haja-asutusalueillekin itketty lisää kyläkauppoja ja bussivuoroja, mutta samat itkijät ovat hurauttaneet omilla autoillaan kuitenkin ostoksille isoihin marketteihin. Ja kun suomalaiset eivät oslolaisten ja kööpenhaminalaisten tavoin ole tottuneita liikkumaan jalan tai fillareilla talvipakkasilla, eivät he autoja hylkää viranomaisohjauksellakaan.

 

Tässä Kaasujalan lukijan video Helsingin keskustasta

 

Teksti Urmas Hurmalainen

Jaa tämä artikkeli

Muita saman merkkisiä koeajoja

Apurahaa Ferrari & erektio -tutkimukseen
Muuntotuki on tasa-arvoa ja säästää luontoa
Pitääkö auton olla niin iso?

Tietoa julkaisijasta

Mika

Kirjoita vastaus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *