Ovatko Mersut ja Volvot oikeasti kestäviä?
Nettiauto.comissa oli 22. toukokuuta myynnissä 250 henkilöautoa, joiden mittarilukema ylitti 600 000 kilometriä. Niistä reilusti yli puolet oli Mersuja ja Volvoja. Kaasujalka selvitti, mistä se johtuu.
Yli 600 000 kilometriä ajetuista autoista Mersuja oli 95 ja Volvoja 45, siis reilusti yli puolet. Joukossa oli myös 27 Volkswagenia, 19 Toyotaa ja 12 Fordia. Mersun ja Volvon tavoin premium-merkeiksi miellettyjä Audeja ja Bemareita oli kumpiakin vain 10 kappaletta. Kaikkia muita automerkkejä oli vain yksittäisiä kappaleita.
Ovatko Mersut ja Volvot oikeasti niin paljon muita autoja kestävämmin rakennettuja? Vai löytyykö selitys vaikkapa niiden muita merkkejä paremmasta huolenpidosta ja säännöllisemmästä huoltamisesta?
Yllättävintä on, että maailmalta erilaisia autojen pitkäikäisyysarvioita googlaillessa Mercedes-Benziä ei pidetä erityisen kestävänä autona.
Puolueettomien autoluokitusten lähteeksi kuvatun Consumers Reportsin mukaan luotettavimmat autot vuonna 2021 olivat Audi, Buick, Hyundai ja Toyota. Myös Lexus menestyi hyvin. Raportin mukaan pitkäikäisin auto oli Toyota Prius.
Mersun ja Volvon mikään malli ei raportissa yltänyt 10 pitkäikäisimmän auton listalle.
”Vaikka Mercedeksellä on erinomainen maine ylellisyydestä, suorituskyvystä ja innovaatioista, sillä ei ole aivan samaa loistavaa mainetta luotettavuuden ja huoltokustannusten suhteen”, kirjoitti toimittaja Markku Andrews Motorask.com -sivustolla.
Sen sijaan Volvoilla saman toimittajan mukaan oli yleensä vähemmän ongelmia kuin muilla vastaavan luokan autoilla.
Ajotapakin ratkaisee
Mersuissakin on eroja. Kun useimmilla ulkomaisilla autosivuilla Mersujen keskimäärin arvioitiin kestävän huolettomasti 240 000–340 000 kilometriä ja 13 vuotta, E-Mersun kestoksi arvioitiin 340 000–402 000 kilometriä ja jopa 17 vuotta.
”Useimmat Volvot kestävät noin 200 000 mailia (n. 340 000 km) ennen kuin suuria korjauksia tarvitaan, kunhan niistä huolehditaan asianmukaisesti”, Andrews kirjoitti.
Suomessa eletään melko lailla toisenlaisessa todellisuudessa kuin maailmalla. Meillä 400 000 kilometriä tuntuu olevan pääsääntöisesti Mersulle vasta sisäänajoa.
Luonnollisesti valtaosa yli 500 000 kilometriä ajetuista Mersuista oli iäkkäitä ”nuhapumppuja” eli dieselmoottorisia E-Mersuja 1990- ja 2000-luvuilta. Myös paljon ajetut Volvot olivat pääsääntöisesti iäkkäitä dieselmoottorisia V70-malleja 1990- ja 2000-luvuilta.
–En tiedä, ovatko Mersut ja Volvot varsinaisesti tekniikaltaan tänä päivänä sen kestävämmin rakennettuja kuin muutkaan autot. Käyttäjäkuntakin on usein erilainen. Mersulla ajavat vanhemmat herrasmiehet ja ajotapa on rauhallinen. BMW taas on suositumpi nuorison keskuudessa ja he myös virittelevät autojaan tehokkaammiksi, sanoo useampaa Mekonomen-korjaamoa pyörittävä yrittäjä Ari Viinikka.
Viinikka uskoo, että yksi selitys Mersujen ja Volvojen pitkäikäisyyteen Suomessa on myös niiden suosio taksiautoina.
–Ainakin yhdessä vaiheessa Mersuihin ja Volvoihin myytiin taksipaketteja mm. vahvistettuine alustoineen. Taksiautoilijat myös huoltavat autojaan säännöllisesti erilaisilla huolenpitosopimuksilla, Viinikka sanoo.
Mikä tahansa huollettu kestää
Ylipäätään säännöllinen huolto on avaintekijä, kun autoa halutaan pitää pitkään liikenteessä.
–Mazdankin tehdas joskus takavuosina kiinnostui tutkimaan tarkemmin Mazda 323:ta, jolla oli ajettu puoli miljoonaa kilometriä ilman suurempia murheita. Siinä Mazdassa oli vielä pieni bensamoottorikin, Viinikka muistelee.
Pitkäikäisten ja paljon ajettujen Mersujen runsautta Suomen liikenteessä selittää osaltaan myös niiden runsas tuonti Saksasta, missä niillä on ajeltu hyvillä teillä ja Suomea leudommassa ilmastossa.
– 200 000 kilometriä ajettu auto merkitsee Saksassa jo romua, Viinikka sanoo.
Viinikan mukaan tämän päivän Mersuista ei tule samanlaisia ikiliikkujia kuin takavuosikymmenillä.
–Kilpailun kiristyessä Mercedeskin suosii samoja heikkoja ratkaisuja kuin muutkin. Mersujen jykevät ja paksut jakoketjutkin on korvattu kevyemmillä ja heikommilla, että pienentyneen kitkan myötä saataisiin päästöjä alaspäin. Se tietysti kostautuu heikentyneenä kestävyytenä. Eikä kaikissa Mersuissa enää ole saksalaista dieselmoottoriakaan, vaan Renaultin moottori pienellä kuutiotilavuudella.
Teksti Timo Kiiski
Vastaa