Ajaisinko Mersun loppuun?

Japanilaistutkimuksen mukaan olisi parempi, jos ajaisimme bensa-automme loppuun, emmekä vielä intoilisi uusista sähköautoista. Kun bensa-Mersullani on ikää jo 13 vuotta, tämä herättää innostusta.

Kun 13 vuotta vanhan bensa-Mersun mittarilukema on jo lähes 260 000 kilometriä ja edessä on kaikenlaista pientä laittoa, olen tänä keväänä miettinyt paljon, miten pitäisi jatkaa.

Laturi meni paskaksi pimeänä talviyönä, kun palasin reissusta. Ihan kuin enkelit olisivat olleet matkassa, kun Vantaan Tikkurilan Valkoisenlähteentiellä onnistuin juuri sopivasti hinkuttamaan Mersun paikallisen huoltoaseman pihaan. Sama ”huoltsikka” vaihtoi laturin ja kustannus oli jotain 660 euroa.

Kun sain Mersun takaisin, yhtäkkiä syttyi kojetauluun ABS-valo ja keltainen varoituskolmio. Ei muuta kuin Mersu pajalle ja satasia maksanut korjaus tekoon. Syksyllä on katsastus ja sitä ennen katkeaisi kuulemma toinenkin ABS-kehä. Lisäksi kuulemma jarrukilvet ovat lopussa.

Paljon on käynyt mielessä, että kaitpa tässä pitäisi taas lähteä autokaupoille ja ostaa tällä kertaa mahdollisimman järkevä perusauto, esimerkiksi muutaman vuoden ikäinen Focus tai Golf.

Sitä ennen pitäisi kuitenkin pistää Mersusta paikkoja kuntoon, vaikka epäilemättä rahaa palaa niin paljon, että ne uhraukset eivät Mersun hyvitysarvoa juurikaan nosta.

Ja tietenkin pitäisi laittaa välirahaa ainakin 10-15 000 euroa, että saisi alle myös luotettavan pelin. Varttuneella iällä ajokortin ajanut vaimoni ei myöskään suostu ajamaan muulla kuin automaattivaihteistolla: tämä kaventaa valikoimaa kaavailemassani koko- ja hintaluokassa tuntuvasti.

Uusi velka epäilyttää

On mielessä käynyt myös vähän ajettu lataushybridi, esimerkiksi mahdollisimman vähän ajettu Opel Ampera tai Kia Optima. Kun olemme rakentamassa vanhuudenpäiviksemme taas pientä omakotitaloa pienelle tontille, olisi yön yli lataaminenkin omasta pistokkeesta kätevää.

Mutta sitten tullaan niihin ajamiini kilometreihin. Ne ovat vähentyneet varsinkin koronavuosina todella rutkasti. Olen myös oppinut suunnittelemaan tapaamisia vaativien töitteni logistiikan niin, että samalla reissulla hoidan useamman ”keikan”. Kalliin bensan takia nurkka-ajoja en juurikaan aja, vaan sujuttelen ne polkupyörällä tai kävellen. Tämä taas pistää miettimään, olisiko järkevää pistää Mersu kerralla kuntoon ja ajaa se niin loppuun kuin mahdollista.

Vaikka Mersun kuntoon laittaminen vaatii vähintään 1000-2000 euron panostusta, eikä lopputulos silloinkaan ole sataprosenttisen varmaa, se tuntuu kuitenkin nykyisillä ajomäärilläni jopa järkevämmältä kuin pistää ainakin 10 000-15 000 euroa välirahaa muutaman vuoden ikäiseen Golfiin tai Focukseen.

Minulla ei ole ollut enää aikoihin senttiäkään velkaa autosta, eivätkä useiden satojen eurojen kuukausittaiset yksityisleasing-maksutkaan houkuttele yhtään. Ja kun päällä on rakentamisprojekti, en taatusti käytä säästöjänikään autokauppaan.

Tutkijoiden mukaan bensiiniä käyttävien polttoainetehokkaiden autojen pitäminen liikenteessä mahdollisimman pitkään vähentäisi hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin esimerkiksi juuri sähköautoihin vaihtaminen. Syynä on autojen tuotannosta johtuvat päästöt.

Japanilaistutkimuksen mukaan on kuitenkin selvää, että vaikka sähköauton päästöt rajoittuisivat sen valmistamisen jälkeen sähköntuotannosta aiheutuviin päästöihin, olisi päästöjen kannalta parempi, jos kyseistä sähköautoa ei olisi vielä tarvinnut valmistaa lainkaan.

Tuleekohan vihreille koskaan mieleen, että vuosimallin 1949 Buickilla arkiajonsa ajava helsinkiläismies voi tehdä ekotekoja jopa enemmän kuin 3–5 vuoden välein autoaan uuteen vaihtava trendikäs Tesla-mies?

Teksti Urmas Hurmalainen