Keuruulaisperhe ajaa yhä nelivetodieseleillä

Hesarissa oli pirun 14. joulukuuta pirun hyvä juttu keuruulaisperheestä, jolle auto on välttämättömyys ja autot ovat toimintavarmoja, mutta edullisia dieseleitä. Helsinkiläisten hipstereiden kannattaisi vierailla Keuruun Liesjärvellä kannattaisi nähdäkseen, että polttomoottoriauto on sielläkin elinehto.

Pari päivää myöhemmin Hesarissa kerrottiin, että Vihreiden ja Vasemmistoliiton ajama kevyen liikenteen silta Helsingin Kaisaniemenrannan ja Siltasaaren väliin kaatui ainakin lähitulevaisuudessa. Kokoomus, SDP, RKP ja perussuomalaiset pitivät sitä liian kalliina. Kun kaupungilla on jo ennestään korjausvelkaa, katsoo kaupunkiympäristölautakunta tärkeämmäksi suunnata investoinnit jo olemassa olevien siltojen korjauksiin ja ylläpitoon.

Kustannukset olisivat noin 4-8 miljoonaa euroa ja tämän lisäksi ympäristön muokkaustarpeet toisivat lisähintaa arvion mukaan 3-6 miljoonaa euroa.

Tämä siltajuttu ei sinänsä minua liikuta, kun olen vantaalainen, enkä ole koronan takia käynyt Helsingissä kovinkaan monta kertaa.

Tuntematta asiaa sen tarkemmin tuli vain fiilis, että vihreille tuollainen veronmaksajien maksama kymmenenkin miljoonan euron hanke on pikkuraha, kun pitää rakentaa siltoja jalankulkijoille.

Vähäpäästöisesti dieselillä

Tuntuu, että ns. cityvihreät ja eritoten maaseudun haja-asutusalueiden asukkaat elävät ihan erilaisissa todellisuuksissa. Ensin mainittuja ei juuri tunnu liikuttavan, että noin 40 000 kilometriä työn ja harrastusten takia vuosittain ajavalle keuruulaisperheelle dieselin hinta alkaa käydä jo sietämättömäksi.

Sähköautoihin perheessä ei kuitenkaan olla diesel-Dusteria ja Nissanin avolava-dieseliä vaihtamassa.

”Toistaiseksi ajan mieluummin vähäpäästöisellä polttomoottorilla ja pelastan maapalloa sitten, kuin ostan uuden sähköauton”, sanoo Hesarin jutussa perheen äiti, joka työskentelee liikunnanopettajana.

Perhe maksaa kallista dieseliä, kun ei muutakaan voi. Katuvalot loppuvat jo 18 kilometriä ennen perheen kotia ja lähin naapuri asuu kilometrin päässä. Isompiin keskuksiin tulee matkaa noin 30 kilometriä. Vuonna 1891 miehen suvun haltuun tullut maatila pitää tiukasti Keuruun maaseudulla. Perheen isä pitää sukutilaa yhdessä perheen äidin kanssa, mutta äiti työskentelee myös liikunnanopettajana. Autoa tarvitaan työmatkoihinkin. Perheen kahta lasta pitää kuskata harrastuksiin taajamiin.

Molemmat autot ovat nelivetoisia, kun joskus liikenteeseen pitää päästä ennen aura-autoa. Joukkoliikennettä eikä kimppakyytejä ole niillä seuduilla tarjolla. Dieselin nykyhinnoilla perheeltä palaa noin 4000 euroa vuodessa autojen polttoaineisiin. Sillä Helsingissä sähköpolkupyöräilevä hipsteri lentäisi hulppeasti ylelliselle kulttuurilomalle johonkin Euroopan metropoliin.

Keuruulaisperhe ei vastaa ollenkaan elokapinalaisten ja muiden autoilun vastustajien mielikuvia yksityisautoilijoista.  He soisivat, että vetyautot ja biokaasuautot yleistyisivät. Sähköautot hieman epäilyttävät molempia, varsinkin akkutuotannon ja latausmahdollisuuksien vähäisyyden vuoksi.

Vaikka heidän arjessaan syntyykin melkoisesti päästöjä, he myös sitovat kuusentaimia metsäänsä istuttamalla hiiltä. Pariskunnan laskelmien mukaan heidän hiilensidonnallaan ajaa vuodessa 370 000 kilometriä.  Pariskunta laskee istuttaneensa kymmenen vuoden aikana noin 80 000 kuusentaimea 300 hehtaarin metsäänsä. Eli kun metsiä Keuruulla hakataan, sitä myös uusitaan.

Tukea muunnostöille

Esimerkiksi nelivetoisen Dacia Duster-dieselin yhdistetyksi kulutukseksi ilmoitetaan 5.5 litraa naftaa 100 kilometrillä. Gasumin laskurin perusteella 20 000 kilometriä vuodessa ajava säästäisi dieselistä saman verran kuluttavaan kaasuautoon vaihtamalla polttoainekuluissa 686.68 euroa vuodessa. Toki kaasuautossakin on käyttövoimavero, joka muuten on erittäin epäoikeudenmukaista. Nelivetoisen Dacia Duster-dieselin käyttövoimavero on 401,50 €/vuosi. Käyttövoimaverokin on kaasuautossa pienempi.

Gasumin mukaan biokaasun liikennekäytöllä voidaan vähentää elinkaaren aikana syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä jopa 90 prosenttia. Biokaasun hinta lasku syksyllä ensimmäistä kertaa alle maakaasun.

Kaasuautomalleja on tarjolla hyvin vähän, kun ei sellaiseen hankintaan ei valtiovaltakaan juuri kannusta. Keuruulaisperheelle kaasulla käyviä nelivetoisia ei uusina autoina ole tarjolla ensimmäistäkään, mutta bensiini- tai dieselauton muuttaminen myös kaasukäyttöiseksi maksaa noin 2 000–4 000 euroa.

Vaikka itse tykkäänkin ison V6-moottorin hyrinästä, ovat ne jo eilisestä. Kun kaasuauton hintaero vastaavaan bensamalliin on todella pieni, niin en edelleenkään ymmärrä, miksi biokaasulla käyvän autokannan kasvattaminen ei riitä täyttämään Suomen ilmastotavoitteita.

En muuten yhtään tiedä, vieläkö valtio maksaa edes 1000 euron muuntotukea bensa- tai dieselautonsa kaasukäyttöiseksi muuttaville? Viimeksi kun luin asiasta, tukea myönnettiin vuoden 2021 loppuun asti. Jos tukea ei jatketa, niin mielestäni se on suurta hölmöyttä.

Teksti Urmas Hurmalainen