Tolkun autonomistajia valtuustoihin!

Toivottavasti kuntien ja kaupunkien valtuustoihin nousee mahdollisimman paljon ns. ”tolkun” autonomistajia.

Luin ruotsalaisesta VästerBottens Kuriren -lehden jutun, jossa sähköautoilija kertoi, miten onnettomasti kävi, kun akusto piti seitsemän vuoden jälkeen uusia alun perin 360 000 kruunua eli 35 000 euroa maksaneeseen autoon.

Autoa ostaessa myyjä oli sanonut, että akuston vaihtaminen maksaisi 70 000 kruunua, eli noin 7000 euroa. Kun auto oli ja seitsemän vuotta vanha, mies kysyi, paljonko akuston vaihtaminen maksaisi. Nyt myyjä kehottikin miestä ostamaan uuden auton, sillä hänen kulkupelinsä oli nyt käytännössä arvoton. Uusi akku olisi maksanut 250 000 kruunua, eli noin 25 000 euroa.

Juttu oli blogikirjoitus ja olen kyllä käsittänyt, ettei se akuston vaihtaminen nyt ihan noin kallista ole. Mutta halpaakaan se ei missään tapauksessa ole. Uusien akkujen hinnat tiettävästi vaihtelevat alle 10 000 eurosta 35 000 euroon. Akkuihin on tiettävästi vaihdettu myös vioittuneita moduuleja, jolloin koko akustoa ei ole tarvinnut vaihtaa.

No, jos hallituksen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet menevät läpi, niin kohta niitä käytettyjä sähköautoja alkaa tulla vaihtoautomarkkinoillekin. Tällä hetkellä Nettiauto.comin halvimmat sähköautot maksavat noin 11 000 euroa, alle kymppitonnin sähköautojen ei ole yhtään. Kun hintahaarukkaa nosti 12 000 euroon, tarjolle tuli viisi 5-9 vuotta vanhaa Nissan Leafia, joista neljällä oli ajettu 50 000 – 85 000 kilometriä, yhden mittarilukema oli jo 178 000 km.

Mitenkähän kävisi haja-asutusalueella asuvan maatalouslomittajan, josta hän 2662 euron keskimääräisellä bruttopalkallaan ostaisi tällaisen Leafin ja akusto pitäisi vaihtaa?

Teoriassa sähköautojenakkujen kapasiteetin on arvioitu kestävän yli 1 800 000 kilometriä tai yli 5 000 latauskertaa.  Eri autovalmistajilta kuitenkin löytyy hyvin erilaista tietoa, akkujen käyttöikä vaihtelee suuresti. Nissan Nordic Europen Suomen viestintäpäällikkö kertoi Taloustaitolehdessä pari vuotta sitten, että Tartossa taksikäytössä olevilla Nissan Leaf -täyssähköautoilla on kaikilla ajettu yli 200 000 kilometriä,

Audin, Volkswagenin ja Seatin tiedotuksesta vastaava K Auton viestintäpäällikkö Riitta Karjalainen totesi samassa jutussa, että uuden Audi e-tronin takuusta puhuttaessa akuston kestoikä on varmastikin pidempi kuin takuun kattama kahdeksan vuotta tai 160 000 kilometriä.

Moni autovalmistaja antaa sähköistettyjen malliensa akuille kuitenkin vain 100 000 kilometrin takuun.

Päätoimittajan kanssa tästä asiasta keskustelimme. Hän oli ihan oikeassa siinä, että vuosien saatossa sähköauton omistaja toisaalta säästää monta sellaista kuluerää, jotka vääjäämättä kurittivat säännöllisesti polttomoottoriauton omistajaa. Sähköautoon ei tarvitse vaihtaa polttoaine- ja hiukkassuodattimia, jakoketjua, turboa tai jakohihnaa, öljyjä eikä monia muitakaan nesteitä. Eikä tarvitse miettiä moottori- tai vaihteistoremontteja.

Jarrupalatkin kuluvat sähköautossa vain vähän, kun sähkömoottori hidastaa auton kulkua jarrutustilanteessa

Sen päätoimittaja unohti, että jarrujen vähäisen kulumisen vastapainona on renkaiden ja alustan nivelien mahdollisesti suurempi kuluminen johtuen sähköauton ajoakkujen tuomasta lisämassasta. Renkaisiin kohdistuu lisärasitusta myös heti liikkeellelähdön alussa saatavasta korkeasta vääntömomentista. Vielä on vaikea arvioida, nousevatko rengaskulut merkittävästi, kun autokanta sähköistyy.

Auto on perinteisesti ollut kotitalouden suurin ja kallein hankinta heti asunnon jälkeen. Ennen muuta henkilöauto on tietysti liikkumista varten: ylivoimaisesti suurin osa matkoista kun tehdään autolla. Suomalaiset tekevät keskimäärin kolme matkaa päivässä ja kulkevat päivän aikana yli 40 kilometriä. Liikenteessä kuluu päivittäin keskimäärin 65 minuuttia.

Muutama vuosi sitten Helsingin Vihreiden valtuustoryhmän varapuheenjohtaja ja Helsingin Vihreiden puheenjohtaja myönsi Suomen Kuvalehden haastattelussa, että Vihreät on alusta saakka ollut myös yksityisautoilun vastainen liike.

Kuntavaalien lähestyessä minä toivoisin, että valtuustoihin valittaisiin yhä enemmän ”tolkun” autoilijoita. Sellaisia, joille oma auto on välttämättömyys, niin työn kuin vapaa-ajankin kannalta. Suurin osa suomalaisista ei työskentele yhteiskuntasuhdevastaavina erilaisissa pr- ja viestintätoimistoissa, jolloin on varaa kalliiseen sähköautoon. Vastaavasti suurin osa suomalaisista ei myöskään ole vaihtoehtoihmisiä, joiden työ ja toimeentulo on rakennettavissa julkisten kulkuyhteyksien varaan. Olen itse harmissani, että asun Vantaalla, koska Kaasujalka-lehden päätoimittaja Mika Salomaa on ehdokkaana Espoossa enkä pääse äänestämään häntä.

Suurin osa auton omistavista suomalaisista ei myöskään ole kiilusilmäisiä ”turboilijoita”, joille luontoarvot olisivat yhdentekeviä. Suomalainen ajaa keskimäärin 12 vuotta vanhalla ja muutaman tuhannen euron arvoisella autolla. Kun sähköautoja alkaa tulla vaihtoautoliikkeisiinkin kohtuuhinnalla, niin kuka takaa, ettei sellaisen ostajalle käy kuten Västerbottens Kuriren -lehden esimerkkitapauksessa? On aika kurjaa, jos ostaa kymppitonnilla sähköauton, johon pian pitää uusia akusto.

Suomalaiset myös arvioivat auton käytöstä aiheutuvat kustannukset tyypillisesti vähän alakanttiin.

Vellovasta keskustelusta voisi päätellä, että henkilöauto on ympäristön ja yhteiskunnan vihollinen numero yksi. Ei se ole. Henkilöautot tuottavat Suomen hiilidioksidipäästöistä yhdeksän prosenttia. Asiaa ei tule vähätellä, mutta ei sitä pidä liioitellakaan.

Urmas Hurmalainen