Voutilan St1 – suloisesti aina vain ”kälyisempi”

Kaasujalka teki uusintaiskun Voutilan St1:lle (omaa sukua Voutilan Esso) lounasaikaan. Varsinkin pihamiljöö on aina vain epäsiistimpi ja samalla miehekkäämpi. Ja meille se on vain plussaa!

Luulenpa, että nyt löytyi jälleen pitkästä aikaa se oikea äijän lounaskeidas. Voutilan St1:llä lounasteli testipäivänä pelkkiä raavaita duunareita ja rekkamiehiä. Ilmakin oli helmikuisena perjantai-iltapäivänä oikein harmaa ja sateinen. Voutilan St1:lle ei enää kaarreta noin vain Kehä III:ta, sinne pitää erikseen osata, vaikka asema näkyykin tielle. Siitä onkin jo vuosia, kun viimeksi täällä kävimme ja tuolloin katolla oli Esson-logot.

Pieni annos

Heti ensimmäiseksi pisti silmään, että yksi lounastajista oli kuuluisan Paperiliiton ex-puheenjohtajan  Jouko Ahosen näköinen mies. Iso kuin mikä. Ja jos sellainen köriläs tulee syömään Voutilaan, niin pakko siinä on olla äijää. Naisia muuten ei näkynyt testitunnilla Voutilassa ollenkaan.

Nettisivujen perusteella Voutilan St1 ei ole nykyään enää huoltoasema, vaan autokorjaamo ja rengashotelli.  Autojakin sieltä saa vuokrata.

Noutopöydästä olisi testipäivänä saanut Hurmalaisen suurta herkkua, paistettuja nakkeja. Mutta valitsimme sitten possunleikkeen juustoperunoilla ja viherpippurikastikkeella. Yhdistelmä oli erittäin hyvänmakuinen. Leike oli sopivasti maustettua ja mureaa: ei liian ”läskistä”, mutta ei myöskään kuivaa. Juustoperunatkin olivat oikein mehevät.

Ainoa miinus tulee kyllä annoskoosta: olisin syönyt enemmänkin.

Salaattiin ei näissä paikoissa tule juuri erikseen kiinnitettyä huomiota. Mutta Voutilassa piristävä erikoisuus oli, että noutopöydän salaatiin sai mättää itse fetaa ja aurinkokuivattuja tomaatteja. Se teki salaatista kerrassaan ruokaisampaa. Siitä plussaa.

Astiat sai jäädä pöytään

Astioita ei erikseen tarvinnut palautella mihinkään kärryihin, vaan ne sai jättää niine hyvineen pöytään. Se on tänä päivänä jo sellaista palvelua, että kiitosta vaan kovasti.

Sitten se varsinainen ”pihvi”: pihamiljöö. Se on oikein suttuisen oloinen, edustalla oli röökintumppeja siellä täällä, vaikka ulkopöydissä oli tuhkakuppeja ja erikseen vielä sellainen iso terästötterö tumpeille.

Hurmalaiselle on tullut vuosien jälkeen paha tapa taas ottaa ruokasauhut. Voutilan St1:n pihalla savuja puhallellessa tuli oikein sellainen retrohenkinen olo. On se mukavaa, ettei kaikki ole niin steriiliä ja viimeisen päälle. Tällaiset paikat ovat miehille eikä marjanpoimijoille!

Voutilan St1
Nuolitie 1, Vantaa

Ruoan riittävyys: XXX
Palvelu: XXXXX
Ruoan äijämäisyys: XXXX
Paikan äijämäisyys: XXXXX

Yhteensä 17p

Teksti Urmas Hurmalainen
Kuvat Mika Salomaa