Kaksikymppiä riittää, Sameli tietää

Vihreiden Sameli Sivonen ehdottaa, että taajamien nopeusrajoitukset pudotetaan 20 kilometriin tunnissa – lasten pallopelien ja turvallisuuden nimissä. Lopputulos voisi olla se, että bussit seisovat, autot matelevat ja mummot rollaattoreineen painavat ohi kuin rallikuskit.

Vihreiden kunnallispoliitikko Sameli Sivonen on nostanut esiin uuden liikennevision: asuinkatujen nopeusrajoitus pitäisi tiputtaa kahteenkymmeneen kilometriin tunnissa. Kaksikymppiä! Sillä nopeudella ei enää ajeta autolla, vaan liu’utaan kuin ladulla – jos on oikein hyvä myötämäki ja vähintään kolme enkelinsiiven verran takatuulta.

Ajatelkaa sitä hetkeä, kun aamuruuhkassa autojonot matelevat kaupunkia pitkin kuin etanat polkupyöräilykypärä päässä. Kuljettaja voi samalla kutoa sukkaa, vilkaista sanakirjasta mitä “ruuhka” tarkoittaa, ja vielä keittää kahvit termariin ennen seuraavaa risteystä. Turvallisuudesta puhumattakaan: jos joku lapsi juoksee kadulle pallon perässä, kuski ehtii avata ikkunan ja kysyä pallon väriä ennen kuin auto edes ylittää suojatien.

Ja onhan se selvää, että lasten leikkien turvallisuus on etusijalla. Sillä tiedämmehän kaikki, miten yleistä on, että lapset pelaavat jalkapalloa esimerkiksi Mannerheimintiellä tai Runeberginkadulla. Siellä voi vaikka ratikka pysähtyä siksi aikaa, että pikkuliiga saa matsinsa päätökseen.

Tosin on pieni riski, että 20 km/h -rajoitus johtaa aivan uudenlaisiin vaaratilanteisiin. Koiranulkoiluttajat ohittavat autot, pyöräilijät joutuvat jarruttamaan ettei mene ohi väärällä kaistalla, ja rullalautailijat kehittävät omat pikavuoronsa. Pian autoilijoille pitää rakentaa omat väistämismerkit: ”Varo mummoa rollaattorilla, hän ohittaa oikealta.”

Ja bussit? Niiden aikataulut muuttuisivat lähinnä viitteellisiksi. Enää ei tarvittaisi kelloa, vaan kalenteria: ”Bussi numero 23 saapuu pysäkille keskiviikkona, jos hyvin käy.” Itse asiassa joukkoliikenne voitaisiin lopettaa kokonaan, koska kävellen pääsisi nopeammin. Se vasta olisi ekoteko – ja säästö! Eihän tarvittaisi enää yhteiskunnan rahaa busseihin, metroihin tai ratikoihin. Jalkaisin kulkeminen hoituisi täysin yksityisellä sektorilla: omilla pohkeilla.

Ehkä Samelilla on pointtinsa. Eihän kiireellä ole koskaan ollut hyvä maine. Jos kaikki ajettaisiin 20 km/h, elämä rauhoittuisi. Kotiin tullessa ehtisi tervehtiä naapuria, bongata oravan sähkölinjalta ja pohtia maailmanrauhaa ennen seuraavaa liikenneympyrää.

Ja mikä parasta: polttoaineen kulutus pienenisi dramaattisesti. Tosin syynä ei olisi teknologia, vaan se että useimmat kuljettajat yksinkertaisesti hylkäisivät autonsa ja jatkaisivat matkaa kävellen – mikä onkin todennäköisesti se varsinainen vihreä unelma.

Teuvo Takapönttö