Mielikuvat autoista elävät sitkeässä

Helsingin Sanomissa oli mielenkiintoinen juttu Volkswagen Phaetonista. Tasavertaisen vastuksen S-sarjan Mersulle ja 7-sarjan BMW:lle tarjonnut Phaeton ei menestynyt, koska se oli ”vain Volkkari”. Niin ne vanhat mielikuvat istuvat sitkeässä.

Se, että kansanautoksi mielletty automerkki pyrkii luksusautojen markkinoille, on vähän sama kuin kymmeniä vuosia yhden ja saman keulakuvansa varassa pitkälti menestynyt bändi vaihtaa solistia. Itse en usko Popedan uuteen tulemiseen, vaikka tämä uusi laulaja Olli Herman on teknisesti varmasti yhtä pätevä hommassaan kuin edeltäjänsä Pate Mustajärvi. Ollista ei puutu karismaakaan, mutta eri asia, onko se Popeda-karismaa.

Lue myös: Tyhmää nauraa kaverin autolle – Kaasujalka

Eikä Beatleskaan olisi ollut enää sama Beatles, jos vaikkapa rumpali Ringo Starr olisi korvattu jollain toisella otsatukalla. Vaikka Ringo ei tiettävästi ollut rumpalina kovinkaan kummoinen, niin mielikuvissa häntä ei Beatles-rumpalina voinut korvata kukaan muu. Olihan Beatlesissakin ennen Ringoa toinen rumpali Pete Best, mutta se oli ennen kuin bändi nousi myyttisiin mittoihinsa.

No, voi olla vähän kaukaa haettua vertailla autobrändejä ja rock-bändejä. Mutta kyllä niissä yhteistä on mielikuvien eläminen sitkeässä.

Tekeekö Dacia ”volkkarit”?

Skoda on tähän mennessä ainoa automerkki, joka saksalaisen Volkswagen-konsernin omistuksessa on onnistunut murtautumaan ulos vanhasta ”tshekki-Ferrari” -leimastaan. Romaniassa Renault voi tehdä Dacian kanssa saman, mutta menee vielä pitkä aika, ennen kuin Dacia tunnustetaan täysin samalla tavalla tavallisen keskiluokan laatuautoksi kuin Tshekissä koottu Skoda.

Sitä paitsi jo eläköityneiden suurten ikäluokkien ihmisissä riittää edelleen niitäkin, jotka eivät vielä ole vakuuttuneita Skodastakaan. Hyvästä esimerkistä käy kalliilla sähkö-Bemarilla ajava seitsenkymppinen tuttava, joka edelleen vähän naureskelee Skodalle.

Volkswagen Phaeton on tietysti oma tapauksensa, koska se tehtiin nimenomaan luksusautojen luokkaan: ylemmäs kuin takseinakin yleiset E-sarjan Mersut, 5-sarjan BMW:t ja Audi A6-mallit.

Volkswagenin miljardiluokan kaupallinen epäonnistuminen Phaetonin kanssa osoitti, että ”suutari pysyköön lestissään”. Tiedän monia BMW–, Audi– ja Mercedes -autoilijoita, joita ei saisi luopumaan merkkiuskollisuudesta, vaikka oman luksusluokan auton kuorien sisään istutettaisiin vanhan Toyota Carinan tekniikka. Mielikuvien takia moni on valmis myös ostamaan omalle kukkarolleen liian kalliin Mersun tai Bemarin.

”Mä pärjäisin ihan hyvin kymppitonnin autolla, mutta en halua ajaa sellaisella pojan lätkähallin parkkipaikalle, kun muut ajaa Audeilla ja Bemareilla”, eräs kohtuullisen vaatimatonta palkkaa nauttiva ja hoitotyötä tekevä perheenäiti perusteli.

Plug-in hybridi Bemaristaan hän maksaa jollekin yksityisleasingfirmalle yli 800 euroa kuukaudessa, vaikka ajomäärä on rajoitettu 10 000 kilometriin vuodessa. Huollot tietysti sisältyvät hintaan, mutta jos huoltoväli on vaikkapa 30 000 kilometriä, niin mielestäni tuo tulee aika kalliiksi. Kannattaako noin kallis auto ylipäätään ottaa, jos taloudessa tekee tiukkaa ja kuukaudessa tulee ajettua vain reilut 800 kilometriä. Itse ostaisin noin vähillä kilometreillä käytetyn Toyota Yariksen tai Volkswagen Polon.

Halvalla ministerikyytiä

Uuden luksusmerkin tulokkaan pyrkiminen on kivuliasta jo siksikin, että vain tutut Mersut, Audit ja Bemarit saavat olla muotokieleltään pelkistetyn tyylikkäitä.  Phaeton taas oli ulkoasultaan liiankin virkamiesmäinen. Kovin hyvin eivät takavuosina menestyneet myöskään yliampuvastikin loistokkuuttaan viestittäneet japanilaiset ”jenihymyt”.

Viidellä tonnilla saisi nyt maailman parhaaksi väitetyn ministeritason luksusauton, jonka kyyti ei juuri jätä toivomisen varaa. Tosin ikää nelivetoisella ja 3-litraisella V6-turbodieselmoottorisella autolla on ikää jo 20 vuotta ja mittarilukemakin on 332 000 km.  Hesarin juttuun haastatellun miehen Phaetonin mittarilukema oli kuitenkin jo 400 000 km ja silti auto ei nitise eikä natise.

Itse kun en enää tässä iässä ole niin statuksen perään ja jääkiekon lopettanut poikakin asuu poissa kotoa, houkuttelisi ostaa juuri tuollainen luksus-Phaeton, vaikka se onkin ”vain Volkkari”.

Mielikuvat elävät sitkeässä, mutta vähemmän statuksesta välittävä ja autolla ajamisesta oikeasti nauttiva voi tehdä näinä aikoina vaihtoautoliikkeessä todellisen löydön.

Urmas Hurmalainen