Testosteroni hohkaa yhä ”Rusan” St1:llä

Niin ne nuoruudenmaisemat katoavat ajan virtaan, kuten nimensä ST1:ksi muuttanut legendaarinen Ruskeasannan eli ”Rusan” Shell Vantaalla. Broilerinleike bataattiranskalaisilla rapean pekonin kera maistui kuitenkin vastustamattoman herkulliselta ja testosteroni hohkaa ”Rusalla” nimenmuutoksen jälkeenkin.

Huoltoaseman nimellä tuskin on mitään merkitystä sellaiselle, joka ei vietä niissä kovin paljon aikaa. Sen sijaan meille autoista kirjoittaville pääkaupunkiseudun toimittelijoille pitkään toimineet huoltoasemat henkivät historiaa: Helsingissä Eläintarhan Neste tunnetaan ”Eltsuna”, jonka juuret ulottuvat vuoteen 1958, Pk-seudun legendaarisiin huoltoasemiin kuuluu myös Helsingin Ruskeasuon eli ”Ruskiksen” Teboil. Ja kukapa 2000-luvulla elänyt työikäinen ei muistaisi Ala-Tikkurilan Shelliltä vuonna 2001 löytynyttä Hiihtoliiton dopinglaukkua. Siitähän on lauleskellut myös Arttu Wiskari, joka on myös tunnustanut olevansa Kaasujalan lukija.

Kun kerran huoltoasemien nimet sisältävät paljon historiaa, melkein tekisi mieli ehdottaa alkuperäisten nimien suojelua lain voimalla. HelmiSimpukka St1 kuulostaa eri asialta kuin HelmiSimpukka Shell.

Huoltoasema­ketju Shell on jopa kaikkien tunteman lasten­laulun takana. Helsingin liikennepuiston avajaisissa 1950-luvulla kuultiin ikimuistoinen Lasten liikennelaulu, jonka sävellystyön Shell maksoi: ”Muista aina: liikenteessä monta vaaraa ompi eessä”.

Vanha Saab keräsi katseita

Shell Ruskesanta kuului Shell-polttoaineketjun tunnetuimpiin ja legendaarisimpiin asemiin. Jos tunnetaankin Ala-Tikkurilan Shell dopinglakuista, niin Ruskeasannan Shell opittiin tuntemaan viikonloppuisin pihamaan täyttävistä tuunatuista autoista. ”Rusan” Shell Tuusulanväylän varrella on tuttu niin tankkaajille, kahvittelijoille kuin ihan vain kohtaamispaikkanakin.

Itse muistan käyneeni ensimmäisen kerran Rusan Shellillä 1990-luvun alussa, kun se oli vasta avannut ovensa.  Nykyään käyn siellä kahvilla pääsääntöisesti silloin, kun haen autolla kotiin Espanjasta palaavaa rouvaa. Ruskeasannan Shelliltä ajaa nopeasti Helsinki-Vantaan -lentoasemalle, kun rouva soittaa ja kertoo saaneensa laukkunsa hihnalta.

Tunnelma oli pikkuisen ennakkoluuloinenkin, kun menimme päätoimittajan kanssa lounastamaan St1 Ruskeasannan HelmiSimpukka -ravintolaan. Huoltoasemamaailman muutosta kuvaa paljon sekin, että monta St1 Ruskeasannan parkkiruutua on nyt lohkaistu sähköautojen latausasemille.

Lue myös: Äijälounas Kehä III:n varrella – Pestomakkara ”rulettaa” – Kaasujalka

Olin havaitsevinani muutamankin ukon katseesta pientä kaihoa, kun kurvasimme Ruskeasannan St1:lle päätoimittajan yli 20 vuotta vanhalla farmari-Saabilla. Rusan St1 on selvästi testosteronia hohkaavien automiesten kohtaamispaikka. Viikonloppuisin täällä meno muuttuu täysin, kun paikan valtaavat sadat nuoret autoharrastajat.  Muutamina viikonloppuina lähitiet ovat jopa pahasti ruuhkautuneet, kun autoileva nuoriso pyrkii ”tekno-Shellille”.  Mahtavaa, että tämä nuorison autokulttuuri on vielä voimissaan.

Komea historia

Nyt legendaarisella liikenneasemalla on uusi pyloni eli liikennemerkkitolppa, jossa lukee St1. Shell-tolpat kaatuvat muiltakin Shell-asemilta vielä tämän vuoden aikana. Simpukkalogot poistuvat huhtikuun 2025 alusta alkaen. HelmiSimpukka-kahviot kaiketi jatkavat kuitenkin St1 HelmiSimpukka-ravintoloina.

Shell-brändillä on komea historia ja yhtiötä pidetään hollantilais–brittiläisenä. Suomen Shellin ensivaihe, Suomen Petrolintuonti Osakeyhtiö Masut, merkittiin kaupparekisteriin 14. syyskuuta 1911. Shellin simpukkamerkkikin otettiin Suomessa käyttöön jo vuonna 1921.

Shell on iso osa Vantaan historiaa: sijaitsihan Shellin pääkonttorikin aikoinaan Tikkurilassa, kivenheiton päässä Ruskeasannasta.

Parasta pekonia aikoihin

Itse valitsin lounasannokseksi noutopöydän sijasta broilerinleikkeen bataattiranskalaisilla ja pekonilla. Hinta oli 15, 50 €. Vaikka hintaa ei voi pitää varsinaisesti halpana, niin rahan väärti tuo valinta kuitenkin oli. Lautasen reunalle oli isketty suosikkikasvistani parsakaalia. Parasta oli rapeaksi paistettu pekoni. Mikään ei ole iljettävämpää kuin punakan veltoksi jätetty löysä pekoni. Myös bataattiranskalaiset oli kypsytetty juuri sopiviksi.

Pekonin paistaminen ei ole läpihuutojuttu. Sen verran tiedän, että parhaiten pekonista tulee rapeaa, kun paistaa sitä uunissa riittävän kauan. Paistinpannulla pekoni tuppaa jäämään löysän läskiseksi. Uskoisin, että Ruskeasannan St1:n HelmiSimpukassa pekonit paistetaan uunissa. Myös bataattiranskalaisten pitää olla rapsakoita, eikä velttoja löllyköitä. Kun vielä broilerinleike oli sopivan kypsä, niin maustevoi kruunasi lopputuloksen. Monesti broilerinleike-annokset tarjoillaan bearnaisekastikkeen kera, mutta omaan makuuni sopii paremmin kimpale maustevoita.

Vaikka St1:n pihamaalle pystytään sähköautojen latausasemia, uskon, että siellä saadaan vielä pitkään kuulostella isokuutioisten bensa-autojen moottorien jylinää. Autoharrastajat ovat uskollisia enemmän osoitteille kuin brändeille.

St1 Ruskeasanta
Tuusulantie 10, Vantaa

Ruuan riittävyys: XXXX
Palvelu: XXX
Ruoan äijämäisyys: XXX
Paikan äijämäisyys: XXXXX

Yhteensä 15p

Teksti Urmas Hurmalainen
Kuvat Mika Salomaa