Meko Finland sai muutospomon

MEKO Finlandin toimitusjohtaja Sanna Reunanen uskoo, että teknisen autokaupan ulkopuolelta osaamisensa hankkineet tuovat uusia ja raikkaita toimintamalleja Fixus- ja Mekonomen -brändienkin toimintaan. – Jarrupalat ja jarrulevyt me tunnemme jo entuudestaan, nyt on aika keskittyä myös asiakaskokemukseen, Reunanen sanoo.

MEKO Finland Oy:n uusi toimitusjohtaja Sanna Reunanen vie Fixusten ja Mekonomien palvelukulttuuria entistä vahvemmin sähköautojen aikaan ja yhä asiakaslähtöisemmäksi.

Reunanen avasi ajatuksiaan medialla maaliskuussa järjestetyssä Tulevaisuuden jälkimarkkinat -infotilaisuudessa. MEKO Finlandin brändit Mekonomen, Fixus ja Suomen Kuljetuslaite oy huoltaa tai korjaa kaikista Suomen autoista joka viidennen.

-Sähköistyminen muuttaa sekä autojen korjaustarpeita että mekaanikkojen osaamistarpeita. Me vastaamme käynnissä olevaan murrokseen ja koko autoalaa muokkaaviin muutoksiin, Reunanen sanoi.

Vuoteen 2025 saakka Koivunen Oy:n nimellä toiminut MEKO Finland Oy:n juuret juontavat lähes 100 vuoden taakse.  Tänä päivänä 500 osaajaa työllistävän yrityksen perusti Oskar Koivunen toisena osakkaana vuonna 1927, nimellä Autosähkö Oy.

Vuonna 2022 Lyyrtö-sukuun kuuluvat omistajat myivät yhtiön ruotsalaiselle MEKOlle 122 miljoonalla eurolla. Siitä lähtien Koivunen Oy on ottanut isoja harppauksia eteenpäin osana MEKOa, joka on Pohjois-Euroopan johtava autoalan jälkimarkkinoiden toimija.

Reunanen aloitti yhtiön toimitusjohtajana elokuussa 2024. Tammikuussa 2025 Koivunen Oy tiedotti nimenmuutoksesta MEKO Finland Oy:ksi.

Osaaja alan ulkopuolelta

Reunanen tulee korjaamo- ja varaosabisneksen ulkopuolelta. Hän on tehnyt aiemmin vahvan uran kuluttajaliiketoiminnan ja digitaalisen liiketoiminnan puolella. Kokemusta löytyy niin brändien hallinnasta kuin brändien kasvattamisestakin.

Reunanen on myös vankka mediaosaaja, Viaplaylla hän oli aikoinaan tuomassa suoratoistopalvelujakin Suomen markkinoille. Lisäksi hän on ollut viemässä MTV3:n ja Ruotsin TV4:sen katselijoita lineaarisen television katselusta digikatseluun.
–Alan ulkopuolelta tuleva vie alaa eteenpäin. Minulla on talossa riittävästi osaajia, jotka tuntevat varaosat ja autot. Siksi pyrimmekin rekrytoimaan sellaisia ihmisiä, joilta löytyy sellaista osaamista, jota meillä ei tällä alalla ehkä hirveästi ole ollut. Jarrulevyt, jarrupalat, mutterit, suodattimet ja muut varaosat meillä on jo hanskassa, Reunanen sanoo.

Hyppy ”kylmään veteen”

Reunanen sanoo olevansa ennen kaikkea muutosjohtaja.
– Tykkään muutoksesta ja sen aloittamisesta. Olen luonteeltani sellainen, että tykkään hypätä kylmään veteen ja katsoa aikani mitä siellä onkaan, kunnes taas on aika jatkaa uimista sujuvasti. MEKOn toimiala on todella mielenkiintoinen. On kiva tehdä töitä alalla, jolla ihmiset ovat aitoja ja myös innostuneita muutoksesta, Reunanen sanoo.

Autojen sähköistymisen myötä autoala elääkin ehkä suurinta murrosta sitten niiden aikojen, kun Henry Ford alkoi valmistaa polttomoottoriautoja sarjatuotantona. Käyttövoiman muutoksen rinnalla on menossa myös digitaalisten kanavien muutos. Alan kehitys vie yhä enemmän tuotteista palvelukulttuuriin.
–Ala on yleisesti ottaen aika huonosti digitalisoitunut. Tämä on sinänsä aika jännää, koska dataa alalta on kyllä saatavilla runsaasti. Tiedämme, mitä autoja Suomen teillä liikkuu ja sen, milloin ne pitää huoltaa ja mitä varaosia ne tarvitsevat. Mutta toimintaympäristöjen ja toimitusketjujen digitalisointia pitää vauhdittaa. Törmäämme edelleen aika perinteisiin tapoihin toimia, Reunanen sanoo.

Perinteisiin tapoihin juuttuminen johtuu paitsi alalla pitkään olleista ihmisistä, myös siitä, että kysyntä on ollut taattua.
–Se ei tuo paljon uutta, jos samat ihmiset hyppäävät vain alan sisällä yrityksestä toiseen. Alalla ei ehkä ole ollut markkinatalouden painetta kehittää toimintaa ja siksi bisnes on yhä aika tuotekeskeistä. Alalla saatetaan kuvitella, että ihmisen sijasta asiakas onkin hänen autonsa. Kuitenkin vastassa on aina ihminen: olipa vastassa sitten kuluttaja tai yritysasiakas, Reunanen painottaa.

”Siviilissä” perheenäiti

Reunasella on johdettavanaan kaikkiaan 500 ihmistä.
–Aion kiertää kenttää ja tavata tekijöitä niin paljon kuin ehdin: niin omia työntekijöitä kuin yrittäjiäkin. Tähän pyrin varaamaan pari päivää kuukaudessa, Reunanen sanoo.

Siviilissä Reunanen on perheenäiti, jonka autovalinnatkin perustuvat pitkälti muun perheen tarpeisiin.
–Perheessä on ollut paljon erilaisia autoja, mutta emme ole autohifistelijöitä. Emme siis kiinny autoihin, vaan autovalinnat elävät perheen tarpeiden mukaan. Lapset ovat jo sen verran isoja, että olen valmis siirtymään pienempiin autoihin. Sähköautojen puolesta puhun koska pidän niiden edullisesta ja helposta käytettävyydestä sekä ekologisuudesta.

Polttomoottoriautoihin myydään varaosia ja niitä huolletaan kuitenkin vielä useita vuosia eteenpäin Fixus- ja Mekonen -toimipaikoissakin.
–Varmasti tulee se vaihe, kun joudumme palvelemaan hyvin erilaisia autokantoja ja sehän on koko alalle iso haaste: autojen varaosatarpeiden kattaminen vaatii todella laajaa varastoa ja sujuvaa toimitusketjua.

Rasvamontusta laboratorioon

Vuosi sitten Autotoday-sivusto uutisoi kuljetus- ja autoalan kiinnostavan yhä enemmän myös naisia. Viimeisten vuosien aikana tapahtunut teknologinen kehitys on tehnyt monista työtehtävistä fyysisesti vähemmän rasittavia.
–Naisten tulo alalle on paljon meistä naisista itsestämme kiinni. MEKOn vastuulla isona toimijana on tehdä alasta houkutteleva niin naisille, miehille kuin maahanmuuttajataustaisillekin. Reunanen sanoo.

Reunanen uskookin, että juuri autojen sähköistyminen ja digitalisoituminen luo enemmän mahdollisuuksia myös naisille. Autojen sähköistymisen myötä myös alan osaamisvaatimukset muuttuvat.
–Rekrytointi-ilmoituksissa emme hae esimiehiä, vaan esihenkilöitä ja meidän pitää välttää esimerkiksi kuvia, joissa nähdään miehet rassaamassa autoja.  Sähköauton korjaaminen on täysin erilaista kuin bensamoottoriauton korjaaminen. Nyt ollaan yhä enemmän laboratorio-olosuhteissa kuin rasvamontussa, Reunanen toteaa.

Teksti Timo Kiiski
Kuvat Mika Salomaa