Koeajo Toyota Corolla 1.4 vm.2004 – Tällainen olisi pitänyt ostaa itsekin…

Kun tämä koeajoon saamamme Corolla oli uusi vuonna 2004, minä jätin vakituisen työn kauniisti sanottuna ikävissä merkeissä. Ryhdyin freelanceriksi, perustin firman ja ostin käytetyn Mersun. Järkimies olisi ostanut nyt koeajetun Corollan uutena.

Sehän kuuluu asiaan, että kun toimittaja lähtee koeajamaan 20 vuotta vanhaa Toyota Corollaa, sille hörähdellään ja hekotellaan. Kun itsekin 30 vuotta sitten ostin lähes uuden Corollan, silloinen pomoni totesi sarkastisesti, että ”no sinä et sitten halua sulautua massaan”. Pomo oli automiehiä, joskus ralliakin ajanut, ja ajoi Opel Omegalla.

KATSO KOEAJOVIDEO TÄSTÄ

Nyt, kun ikää ja ehkä jonkun verran järkeäkin on tullut päähän enemmän, alkaa katsoa asioita uudelta kantilta. Corolla on toki alemman keskiluokan automalli, mutta se on kaukana halpisautosta. Ihminenhän on luonteeltaan sellainen, että kun jokin on niin sanotusti massatuote, niin sille pitää ilkkua. Päästäkseen Corollankin hintatasolla myyntilastojen piikkipaikoille, autossa on kuitenkin oltava paljon hyvää.

Ja se hyvä kyllä tuli selväksi, kun kurvasin 20 vuotta vanhalla, mutta hyvin pidetyllä ja ikäänsä nähden vähän ajetulla Corollalla Vaihtoautomaan Petikon myymälän pihasta Kehä III –tielle. Olin varma, että moottori raakkuu, tuulensuhinat ja rengasäänet tunkevat kajuuttaan oikein rumasti jo 80 km/h nopeuksia päästellessä.

Mutta vanha Corolla aina satasen tuntinopeuteen asti kulki jopa hienostuneen hiljaisesti. Vanha mielikuvani oli paljon meluisampi.  Toki rengasäänet kovenivat, kun nostettiin vauhtia moottoritienopeuteen. Mutta kovempaakin meteliä olisin odottanut. Varsinkin moottorin äänien olisin odottanut muuttuvan karkeaksi raakkumiseksi, kun konepellin alla hyrräsi 1.4-litrainen ja vapaasti hengittävä, vain 97-hevosvoimainen bensamylly.

Hyvin pidetty

Uskon yllätykseni johtuneen siitä, että olen ajanut aika monta tämän päivän kolmesylinteristä ja litran bensaturbolla varustettua pikkuautoa. Monet niistä pörisevät ikävänkuuloisesti varsinkin kiihdytyksissä. 2000-luvun alun Corolloissa oli nelisylinteriset vapaasti hengittävät bensamyllyt ja neljä sylinteriä käy aina nätimmin kuin kolme pyttyä.

Ajoin tällaisen 9. sukupolven Corollan farmarimallin vuosi sitten syksyllä. ”Käy ja kukkuu yhä 300 000 kilometrin mittarilukemasta huolimatta”, minä kehuin.

Nyt koeajetun saman sukupolven viistoperäisen Corollan mittarilukema oli 127 000 kilometriä. Vaihteisto oli hellyttävästi 5-lovinen manuaali.

Varustetaso oli oman aikansa Corolla malliston vaatimattomin, Linea Terra. Varusteissa löytyi mm. ABS-jarrut, 4 turvatyynyä, CD/radio, kauko-ohjattava keskuslukitus ja sähkölasit edessä.  Ja mikä huikeinta: ratissa oli etäisyyden säätö: vau!! Niin se kehitys kehittyy.

Jämäkkä jousitus

Olen aina sanonut Corollaa ”lippalakkimiesten” autoksi. Onhan se toki konttoristinaistenkin auto. Molemmat ovat sellaista ihmistyyppiä, että pitävät Corollastaan hyvää huolta ja ajaa sillä siististi. Koeajoon saadussa Corollassakaan eivät verhoilut repsottaneet eikä matkustamoon kantautunut minkäänlaisia kolinoita tai natinoita.

Ohjauksen keskiasento tuntui vähän löysältä ja ajaminen isoilla teillä vaati jonkun verran paimentamista, ohjaustuntumaa voi moittia hiukan ohueksi.  Alustaa voi kokonaisuutena voi edelleen pitää kuitenkin onnistuneena, jousitus tuntui yllättävän jämäkältä.

Yhdeksännen polven Corolla on kuitenkin selvästi vakaampi ja johdonmukaisempi ajaa kuin edeltäjänsä, kiitos sukupolvenvaihdoksen myötä kasvaneen akselivälin.

Omimmillaan tällainen 2000-luvun alun Corolla on kuitenkin taajama-ajossa. Corollaa on aina leimannut helppo ajettavuus ja selkeät hallintalaitteet.

Nuorelle lähihoitajalle

Löysin Hesarin vanhan uutisen 2000-luvun alkuvuosilta. Juttu kertoi, että Corolla on suosikki Vantaalla ja Espoossa. Tieto yllätti. Jo lähes parikymmentä vuotta Vantaalla asuneena olen aina tiennyt, että vantaalaiset ovat järki-ihmisiä ja ajavat Toyotalla. Mutta tuo Corollan suosio Espoossa yllätti, koska olen pitänyt espoolaisia Bemari-ihmisinä. Vaan onhan Espoollakin monet kasvot. Corolla tuskin on valtavirtaa Westendissa, mutta Matinkylässä se saattaa sitä ollakin.

Tämä koeajettu kirkkaanpunainen Corolla oli jo kolme päivää koeajon jälkeen kadonnut Vaihtoautomaan sivuilta, Uskoakseni siksi, että auto oli jo myyty.  Enkä ihmettele. Luotettavuudessa Toyotalla on niin vankat näytöt, että tälle koeajetullekin Corollalle uskaltaa veikata vielä pitkään huolettomia ajokilometrejä.

Vanha ja siististi pidetty Suomi-Corolla 127 000 km mittarilukemalla on 20 vuotta vanhanakin laadukas käyttöauto, jota voi huoletta suositella ensiautoksi työmatka-ajoihin vaikkapa vastavalmistuneelle nuorelle lähihoitajalle. Miljoonista haaveilevalle tubettajalle Corolla on tietysti liian tylsä.

Toyota Corolla 1.4 Linea Terra Hatchback 3-ov, vm. 2004
Mittarilukema: 127 000 km
Moottori: R4, 1398 cm3
Polttoaine: bensa
Tehot: 97 hv
Vetotapa: etuveto
Vaihteisto: 5-lovinen manuaali
Vääntö: 130 Nm
Yhdistetty kulutus WLTP: 6,7 l /100 km (auto-data)
Suorituskyky: kiihtyvyys 0 – 100 km/h: 12 s
Huippunopeus 185 km/h
Mitat: pituus 4180 mm, leveys 1710 mm, korkeus 1475 mm, akseliväli 2600 mm
Tavaratila 289 – 960 l
Myyjä: Vaihtoautomaa, Petikko, Vantaa
Hintapyyntö: 4900 €

KATSO VIDEO

Teksti Urmas Hurmalainen
Kuvat Mika Salomaa