Muuntotuki on tasa-arvoa ja säästää luontoa

Eikö nyt olisi aika tukea vihreää siirtymää sähköautovouhotuksen rinnalla henkilöautojen etanoli- ja kaasukonversioiden muuntotuella? Kiire tosin alkaa tulla, kun tukiraha on haettavissa vain joulukuun puoliväliin saakka.

Uusien polttomoottoriautojen myynnin piti alun perin loppua vuonna 2035.  Perinteiset moottorit saivat Euroopassa kuitenkin jatkoaikaa ja sillä on seurauksia. Muutoksen mukaan Euroopassa saa tulevaisuudessa myydä autoja, joihin käy ”synteettinen polttoaine”: siis bensiinin tai dieselin keinotekoinen korvike. Lopullisessa äänestyksessä ainoastaan Puola vastusti kokonaisuutta.

Jotenkin tällaisen tekniikasta mitään ymmärtämättömän päähän ei mahdu ajatus, että tämä oikeasti olisi ns. tavallisen ja varsinkaan pienituloisen ihmisen pelastus. Tuskinpa näitä synteettisillä polttoaineilla käyviä polttomoottoriautoja myytäisiin sen halvemmalla kuin sähköautojakaan.

Vasta sitten oltaisiin asian ytimessä, jos keksittäisiin tekniikka, jolla vanhakin bensa -Toyota saataisiin muunnettua käymään synteettisellä polttoaineella ja ”sähköbensan” litrahinta laskisi tavallisen bensan nykyiselle tasolle.

Minusta luullaan usein, että jotenkin vastustaisin sähköautoja ja vieläpä ideologisista syistä. En vastusta sähköautoja ollenkaan, enkä varsinkaan niiden sähköisen käyttövoiman takia. Sähköautolla ajaminen on edullista, mukavaa ja ympäristöystävällistä.

Olen vain realisti ja tasa-arvon ihminen. Ja minusta oikeus autoon kuuluu kaikille: myös pienipalkkaisille vuoroduunareille, syrjäseutujen maatalouslomittajille ja lähihoitajille.  Hekin tarvitsevat autoa. Joulukuun puoliväliin saakka haettavissa oleva muuntotuki on mitä suurimmassa määrin autoilun tasa-arvoa.

Käytetty sähköauto yhä kysymysmerkki

On helppo sanoa, että sähköautomarkkina tasa-arvoistuu sitä mukaa, kun uusien sähköautojen määrä kasvaa: lopulta uusistakin sähköautoista tulee vaihtoautoja.

Saahan jo nyt noita 12 vuotta vanhoja ja lähes 200 000 kilometrejä ajettuja Nissan Leaf-sähköautoja jo kuudellakin tonnilla.

Eikä sähköauton moottoritekniikassa ole muita korjattavia ja vaihdettavia osia kuin sähkömoottori ja ajoakku. Siis niin kauan kuin kaikki rullaa moitteetta.

Sen sijaan Autodoc-sivuston mukaan esimerkiksi bensamoottorissa on 200 osaa.

Ja voihan se sähköauton ajoakku pelittää ongelmitta huomattavasti kauemmin kuin sen valmistajan lupaaman takuuajan, joka yleensä on kahdeksan vuotta.

Riski koko akuston hajoamisesta on kuitenkin aina olemassa ja silloin saatetaan puhua jopa 15 000 euron kustannuksesta.

Perinteisessä polttomoottorissa on se hyvä puoli, että useimmiten se vaatii korjausta osa kerrallaan, koko moottori menee vaihtoon harvoin.  Tyypillisesti esimerkiksi jakohihnan vaihtoväli on 150 000–200 000 kilometriä tai 5–6 vuotta. Jakohihnan vaihtaminen maksaa yleensä 350 euron ja 700 euron väliltä.  Myös moottorin kansiremontti voi maksaa opa1500 – 2000 €. Vaihtomoottorin keskihinta on AutoJerryn tarjousten perusteella 1040, mutta hintahaitari on kirjava: 280 €– 4000 €. Mutta aika kaukana ollaan vielä 15 000 eurosta.

Vasta sitten, kun sähköauton ajoakku on joka puolella Suomea korjattavissa pelkästään yksittäisiä moduuleita vaihtamalla ja 350–700 euron kustannuksilla, on vanha sähköauto pienipalkkaisellekin ihmiselle realismia.

Onneksi muuntotuki mahdollistaa vihreän siirtymän myös vanhemmalla, jo olemassa olevalla autokannalla. Toivottavasti mahdollisimman moni on sitä myös ehtinyt jo hakea.

Teksti Urmas Hurmalainen