Tuusulan Pihvitupa – Makkaraperunat Laitelan Ismollekin

Television Salatut elämästä -televisiosarjasta tuttu Laitelan Ismo tunnetaan makkaravoileivistään. Mitäs jos Ismo vaihteeksi menisit ja tilaisit makkaraperunat Tuusulan Pihvituvalla? Minä tilasin ja pienin varauksin voin suositella samaa muillekin.

 

Tunnustan, että olen koukuttanut itseni Salatut elämät -saippuasarjaan. Se on mestarillisesti tehty niin, että ammattinäyttelijätkin näyttelevät huonosti. Se voi olla ihan käskykin. Kun henkilön käyttäytyminen ja luonteenpiirteet korostuvat oikein alleviivatusti, mielen valtaa jonkun sortin ärtymys. Laitelan Ismo on yksi suosikeistani ja samalla inhokeistani. Minua ärsyttää suunnattomasti, kun Ismo aina ehdottaa kanssaihmisilleen, että ”eiköhän syödä makkaravoileivät”.

Ismo siis on selvästi makkaramiehiä, kuten olen minäkin.

Kun menimme päätoimittajan kanssa Tuusulan Pihvitupaan, olisin voinut valita ala carte -listalta jotain muutakin kuin iänikuiset makkaraperunat. Mehevän leikkeen sijasta päädyin kuitenkin ihan uskollisuudesta makkararuokiin valitsemaan makkaraperunat.

”Eiköhän syödä makkaraperunat”, minä naurahdin päätoimittajalle kuin Laitelan Ismo ikään.

Makkaraperunoiden hinta ala carte listalla oli 12,90 €. Erittäin runsaan näköisen noutopöytälounaan hinta oli 12,50 €. Meillä Vantaan Korson suunnalla eläkeläisalennuksellakin suositun lounasravintolan noutopöytä maksaa 13 €.  Pitäisiköhän muuttaa Tuusulan Lahelaan eläkepäiviksi?

Rehellisyys maan perii

Päätoimittaja valitsi lehtipihvin ranskalaisilla, ja maksoi niistä 14.90 €.

Ystävällinen rouva tai neiti kassalla veloitti vahingossa ensin päätoimittajan lehtipihvistä häränpihvin hinnan, 18,90 €, siis neljä euroa liikaa.

Mutta palvelusta on tällä kertaa annettava täydet pisteet siksi, että kassa huomasi itse veloittaneensa vahingossa neljä euroa liikaa ja tuli varmistamaan päätoimittajalta, tilasiko hän häränpihvin vai lehtipihvin.

Päätoimittaja kertoi tilanneensa possunpihvin. Kassa siihen pahoitteli ja palautti päätoimittajalle hänen maksamansa ylimääräiset neljä euroa.

Tämä oli harvinaisen reilua. Olen jossain toisessa ravintolassa aikoinaan saanut eteeni ihan toisen ja kalliimman aterian kuin mitä tilasin. Rahoja ei tullut takaisin, eikä annostakaan vaihdettu, vaan tarjoilija väitti tilanneeni sen annoksen, jonka hän eteeni toimitti. En viitsinyt silloin ruveta vänkäämään.

Eli ainakin rehellisyys on Pihvituvan yksi monista valteista.

Ihan oikealta ”äijäruokalalta” Tuusulan Pihvitupa vaikutti muutenkin. Ei ihme, että tupa oli täynnä haalarimiehiä ja piha täynnä iäkkäämpiä polttomoottoriautoja sekä hyötyajoneuvoja. En toisi pääkaupunkiseudun arvoalueella asuvaa metroseksuaalikaveriani syömään Pihvitupaan, mutta meille Kaasujalan automiehille se tuntui suorastaan kodikkaalta.

Vaikka valitsimme annoksemme ala carte -listalta, kuului hintaan myös salaatit ja jälkiruokakahvit. Eräällä isolla huoltoasemalla vuosi sitten valitsimme lihapulla-annoksemme lounaspöytää kalliimmalta ala carte -listalta ja maksoimme 10,90 euroa.  Maukkaan kastikkeen kylkiäisinä tuli puolukkahilloa ja maustekurkkuja. Siinä olikin sitten kaikki: ei salaatteja, ei leipää, ei juomia. Ihan vesi oli meillä ruuan kyytipoikana. Yllätykseksemme kahvista piti maksaa erikseen.

Pihvituvassa meille ”alacartelaisillakin” kaikki sisältyi hintaan.

Lautasella tulikin oikein iso pläjäys makkaraa, pekonia, ranskalaisia, kurkkusalaattia ja silauksena vielä mehevä paistettu kananmunakin.

Ei kai se ollut sen kummempi annos kuin mitkä tahansa makkaraperunat. Mutta sitähän sanotaan, että nälkä on paras kokki. Ja minulla oli perjantai-iltapäivästä hitonmoinen nälkä.

Pakko antaa kuitenkin kiitosta siitä, että muna oli jätetty sopivasti vähän löysäksi ja pekoni oli paistettu riittävän apeaksi. Mikään ei ole ällöttävämpää kuin vaaleanpunaiseksi jätetty limainen pekoni.  Ranskalaiset olivat sellaiset kuin ne vastaavissa muissakin paikoissa tuppaavat olemaan. Rapeutta olisin niihin kaivannut vähän lisää, mutta makuahan saa ketsupilla.

Tripadvisorillakin noteerattu

Suurin miinus tulee ruokajuomaksi ottamastani mehusta, jossa ei ollut minkäänlaista makua. Väriä oli.

Isosta annoksesta vatsa täyttyi ja röyhtäisin tyytyväisenä.

Tuusulan Pihvitupaa on arvosteltu Tripadvisor-sivustollakin. Tosin sieltä löytyy vain yksi, mutta sitäkin ylistävämpi kommentti. Daavidin kommentti on peräisin niinkin kaukaa kuin vuodelta 2019, mutta kyllä minä sen monet allekirjoitan tänäkin päivänä, vaikka itse valitsinkin liharuuan sijasta makkaraperunat. Vaan onhan se makkarakin lihaa. Näin Daavid arvioi Tuusulan Pihvitupaa:

” Se on pieni paikka teollisuusalueella. Buffet oli hieno, hieman korkeampi kuin paikkatyypin keskiarvo. Otin päivän lihan perunoiden kanssa. Liha oli erittäin hyvää ja kypsennetty haluamallani tavalla. Perunoita oli erittäin paljon, jopa liikaa minulle hyvän sienikastikkeen kanssa. Olin liian täynnä ottamaan jälkiruokaa, jäätelöä, mutta kahvi oli hieno. Ainoa miinus oli, että paikka oli tungosta ja hieman meluisa. Mutta se ei vaikuttanut aterian laatuun.”

Meluisaa ja tungostahan Pihvituvassa oli meidänkin pistäytyessä siellä syömässä keväisenä perjantai-iltapäivänä. Mutta eiköhän se tungos ole lounasravintolalle enemmän mainosta kuin haitta. Eihän huonoon paikkaan synny tungosta. Pihvituvalla on toinenkin lounasravintola Keravalla.

Pihvitupan kotisivuilla ja Facebook-sivuilla on kuvia pitopalvelun leivonnaisherkuista, jotka vievät kielen mukanaan jo pelkällä katselulla.  Paikka löytyy Tuusulan Ojakärsämöntieltä ja Ristikiven teollisuusalueelta Lahelasta, muutaman kilometrin päässä Hyrylän keskustasta. Näin ainakin tulkitsin Tuusulan kartta tutkailemalla. Muutenhan Lahela on Tuusulan eteläosaan sijoittuva osin maaseutumainen, osin omakotialuemainen taajama.

 

Tuusulan Pihvitupa

Ojakärsämöntie 1, Tuusula

Ruoan riittävyys: XXXX
Palvelu: XXXX
Ruoan äijämäisyys: XXXX
Paikan äijämäisyys: XXXXX

Yhteeensä 17p

 

Teksti Urmas Hurmalainen
Kuvat Mika Salomaa