Autokierrätyksen menestys jatkuu

Suomen Autokierrätykselle vuosi 2021 oli ennätysvuosi, sitä vauhditti erityisesti romutuskampanja. Lupaavasti on alkanut myös tämä vuosi.

Suomessa kierrätettiin vuonna 2021 enemmän ajoneuvoja kuin koskaan autoilevan Suomen historiassa. Yli 100 000 ajoneuvon raja rikkoutui jo marraskuussa. Koko vuonna kierrätettiin yhteensä 106 388 ajoneuvoa eli kasvua oli 33 prosenttia. Näistä henkilöautoja oli 97 068. Tämä on 34 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020.

Syynä kasvuun olivat metallien maailmanmarkkinahintojen nousun lisäksi tietoisuuden lisääntyminen esimerkiksi valtion romutuspalkkion myötä.

Lisäksi kuluttajille suunnattua informaatiota kierrätyksestä lisättiin ja parannettiin niin sosiaalisen median kanavien kuin perinteisen digi- ja paperimedian kautta.
–Yksittäisistä syistä merkittävä oli varmasti mainontamme. Romutuspalkkiokampanja sai paljon julkisuutta ja sen myötä paljon kuluttajia liikkeelle, sanoo Suomen Autokierrätyksen toimitusjohtaja Juha Kenraali.

Tilastojen perusteella kasvua oli erityisesti Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa.
– Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla toimipisteisiimme toimitettiin henkilöautoja 91,3 ¤ enemmän kuin vuonna 2020, Kenraali sanoo.

1000–2000 euron romutuspalkkion sai valita kolmesta vaihtoehdosta.

Täyssähköauton tai kaasuauton ostoon sai 2000 euron romutussetelin. 1000 euron romutussetelin saattoi hyödyntää esimerkiksi sähköpyörään, joukkoliikennelippuun tai uuden polttomoottoriautoon, jonka Co2-päästöt ovat enintään 120 g/km.  Lukumääräisesti eniten romutusseteleitä taidettiin hyödyntää sähköpolkupyörän ostoon, Kenraali sanoo.

Jatkuvaa kehitystä

Toistaiseksi romutuspalkkiokäytäntö ei jatku.
–Tietysti se on nykyisen hallituksen fossiilittoman liikenteen tiekartassa edelleen yhtenä vaihtoehtona. Viime vuosi osoitti, että romutuspalkkio on ihan tehokas ja toimiva tapa, kun pyrimme kohti hiilineutraaliutta. Palkkiokäytäntö otettiin hyvin vastaan ja kaikki olivat siihen tyytyväisiä. Toivoisin, että vastaavaa mietittäisiin jatkossakin, Kenraali sanoo.

Ilman romutuspalkkiotakin Suomen Autokierrätyksen vuosi 2022 on sujunut suotuisissa merkeissä.
–Viime vuosi oli toki ennätysvuosi, mutta tästäkin vuodesta näyttää tulevan ainakin toiseksi paras vuosi, Kenraali sanoo.

Suotuisan kehityksen jatkumisesta huolimatta Suomen Autokierrätys Oy ei ole jäänyt lepäämään laakereillaan.
–Mekään emme pääse karkuun digitalisaatiota. Meidän pitää jatkuvasti kehittää toimintaamme siihen suuntaan, että käytöstä poistettu auto voidaan toimittaa viralliseen romutuspisteeseemme aina vain sujuvammin ja varmemmin.

Ilmaista palvelua

Suomen Autokierrätyksellä on noin 300 virallista vastaanottopistettä eri puolilla Suomea.
–Kuluttajat alkavat olla jo aika hyvin valistuneita siitä, että meidän vastaanottopisteeseen toimittamalla romuauto tulee käsiteltyä lain ja ympäristö normien mukaisesti. Samalla katkeavat hänen kaikki velvoitteensa tuohon autoon. Palvelumme ovat erittäin kattavia, moni vastaanottopiste tarvittaessa käy noutamassakin romuauton pihasta. Palvelumme ovat myös ilmaisia, mikä ei läheskään monessa muussa kierrätyspisteessä ole käytäntönä, Kenraali painottaa.

Edelleen Suomessa riittää arviolta puoli miljoonaa ns. haamuautoa: käyttämättömiä ja liikennekäytöstä poistettuja autoja, jotka eivät päädy virallisen kierrätysjärjestelmän piiriin.

Kenraali muistuttaa, että haamuautoksi voi arvokkaiden metallien takia päätyä myös auto, joka kiinnostaa rikollisiakin.
–Meidän kierrätysoperaattoreiden kautta auto varmasti päätyy oikeaan paikkaan. Haamuautoissa voi olla arvotavaraa, joka kiinnostaa rikollisiakin, Kenraali muistuttaa.

Maanpäällisiä kaivoksia

Ukrainan sota on nostanut raaka-aineiden ja metallien hintoja.
–Se korostaa autokierrätyksen tärkeyttä entisestään. Erään yrittäjämme onkin hyvin sanonut, että Autokierrätyksen vastaanottoasemat ovat maanpäällisiä kaivoksia, kun niitä raaka-aineita ei tarvitse kaivaa maan sisästä, Kenraali sanoo.

Tarpeettoman ja täysin käyttämättömän romuauton toimittaminen Suomen Autokierrätyksen viralliseen kierrätyspisteeseen on paitsi ympäristöteko, myös tärkeä osa kiertotaloutta.
–Romuauton hyödyntämisprosentti on jo nyt korkea, 95 %. Mutta jatkuvasti mietimme, voisimmeko kierrättää myös nuo jäljelle jäävät 5 prosenttia. Arvokkaiden metallien lisäksi romuautoista saadaan myös varaosia uusiokäyttöön.

Auton keskimääräinen romutusikä nousi Suomessa viime vuonna jo yli 22 vuoteen, muissa Pohjoismaissa se on keskimäärin 16-18 vuotta.
–Ero on erittäin merkittävä. Puhumme kuitenkin 100 000 autosta vuositasolla. Täytyy ottaa huomioon, että Co2-päästöt tulevat kaikista Suomen kolmesta miljoonasta autosta. Jo kuuden vuodenkin ero auton keskimääräisessä elinkaaressa lisää päästöjä merkittävästi. Autojen Co2-päästöt ovat vähentyneet vuosien saatossa merkittävästi. Vaikka vaikkapa 15-20 vuotta vanhan auton vaihtaminen täysin uuteen ei ole realistinen tavoite kaikkien suomalaisten kohdalla, niin jo sen vaihtaminen 6-7 vuotta vanhaankin autoon on ympäristön kannalta merkittävä askel, Kenraali painottaa.

Teksti Timo Kiiski