Ahjon Grilli – Koronavuoden juhlalounas Ahjon grillillä

Vuosi sitten söimme päätoimittajan kanssa koronalounaat korsolaisen grillikioskin ja malmilaisen huoltoaseman pihalla. Emmepä olisi uskoneet syövämme siitä vuoden päästä taas koronalounaat ulkona autossa, tällä kerralla ”amisten” luvatussa kaupungissa Keravalla: Ahjon Grillin pihalla.

Viime vuonna kun lähdimme koronalounaille, molempina testipäivinä taivaalta paistoi kylmä, mutta kirkas aurinko. Silloin söimme taivasalla, nyt istuimme märän lumisateen takia vanhassa Ford S-Maxissa. Ahjon Grillin ostosluukulla oli lappu, joka kertoi, että annoksia myyvään vain mukaan otettaviksi. Minulla oli nyt kasvomaski, vielä vuosi sitten ei ollut. Päätoimittaja oli kansalaistottelematon, eikä hänellä ollut kasvomaskia.

Autossa syöminen se on oma taiteenlajinsa, kun paperipussiin on ahdettu tuhdisti tavaraa. Koska olimme liikkeellä autoliikkeen vanhalla Ford Maxilla, päätoimittaja tilasi jonkun makkaraperuna-annoksen, koska sellaista on autossa helpompi syödä kiposta haarukalla.

Itse olen lihapiirakkamies henkeen ja vereen, joten otin listalta tuhdimman lihisannoksen, ”Talon erikoisen”. Höyryävään pakettiin ulkomaalaistaustaiselta näyttävä ja erittäin ystävällinen asiakaspalvelijamies sulloi lihapiirakan, tuplajuuston, tuplasti jahtimakkaraa ja mausteet. Eikä maksanut paljon: 6,50 euroa. Kyytipojaksi otin puolen litran Coca Cola -pullon.

Oikein täytetty lihis!

Onnistuin lähestulkoon syömään sotkematta, mutta en ihan. Onneksi majoneesin tapaista kastiketta roiskahti onneksi housuilleni, eikä S-Maxin penkeille. Täytteet oli kerrankin sullottu tarpeeksi syvälle piirakan sisälle. Aika tyypillistä on, että nämä grilliherkut täytetään edestä täyteen ja takaosa jää vaillinaiseksi. Juuri tämän takia ne täytteet tuppaavat rähmäkäpälän kourissa valumaan syliin tai penkeille. Nyt tätä ongelmaa ei juuri ollut.

Makuelämys oli taivaallinen. Tosin minusta lihapiirakkaan sopii melkein sama totuus kuin  V6-bensamoottoriin. Olen joskus autoista kirjoittaessani todennut, että V6-moottorin suloista hyrinää ei pilaisi edes sen istuttaminen Lada Samaraan. Aikamoinen tunari täytyy ammatikseen grillikioskia pyörittävän olla, jos onnistuu pilaamaan täytetyn lihapiirakan makunautinnon.

Herkut loppuvat aina liian pian, vaikka annos olisi tuhtikin!

Olen vaimolle joskus sanonut, että voisin elää pelkillä lihapiirakoilla ja nakeilla, jos ne eivät olisi pidemmän päälle haitallisia terveydelle.

Tuhtikin lihapiirakka-annos maistui mehevältä jahtimakkaroiden ansiosta. Itse lihamuhennostäyte oli melkoista puuroa, mutta piirakka oli sopivan kiinteä ja grillatun makuinen: ei mikään käsiin lässähtävä löysä vehnäläystäke.

Liian syrjässä tappelijoille

Ahjon Grilli on vähän syrjässä, joten näin ulkopaikkakuntalaisena näytti ensi alkuun siltä, että perinteisten riidanhaastajien ja katutappelijoiden on hankala löytää sinne. Googlaamalla selvisi, että 500 metrin päässä on kuitenkin Ahjon Paja -niminen karaokepubi. Perinteisiinhän kuuluu, että ilman daamiseuraa jääneet jätkät lähtevät purkamaan pettymystään paikalliselle nakkikioskille.

Tosin ainakin nyt korona-aikana Ahjon Grilli näyttää sulkevan ovensa iltakymmeneltä joka päivä.

Ulospäin Ahjon Grilli näytti räntäsateisena päivänä aika kalsealta. Kun kotiin päästyäni goolgasin siitä kuvan kesäauringossa, tunnelma oli jopa herttaisen idyllinen. Ahjon Grilli on käsittääkseni Keravan milteipä ainoa grillikioski. Sikäli Kerava kyllä saa ansiotonta arvonnousua vanhasta legendasta ”amisten” eli ammattikoululaisten luvattuna kaupunkina. Tosin haalariduunareiden suosiossa Ahjon Grilli näyttää lounasaikaankin olevan.

Ahjon grilli ei syrjäisen sijaintinsa takia ole oikein perinteinen äijägrillikään, että sinne on vaikea perustason kapakkatappelijatkaan eivät sinne illan päätteeksi löydä. Perinteisiin kuuluu, että kun kapakasta ei löydy jatkoille petiseuraa, pettymystä mennään purkamaan sivullisiin snagarille. Hesari synnytti takavuosina muuten melkoisen porun, kun toimittaja meni vääntämään jutussa snagarin snägäriksi. Hesarin kielenhuoltajan mukaan slangia saa väännellä, mutta me pitäydymme snagarissa.

Ahjon Grilli paloi vuonna 2011, mutta nousi onneksi tuhkasta takaisin. Grilliherkkujen lisäksi sieltä saa myös itämaista ruokaa. Meitä kuitenkin kiinnostaa vain perinteinen grillimättö. Jos me haluamme friteerattuja kanapalleroisia hapanimeläkastikkeella, niin sitten menemme kiinalaiseen ravintolaan.

Ahjon Grillillä asioidaan muuten ovesta sisään kävelemällä. Keittiöstä ja asiakaspalvelutiskistä erotetussa odottelutilasta on erotettu erillinen asiakastila, jossa normaalina aikana voi myös istuakin, korona-aikana tietenkin asioidaan vain noutamalla annokset. Tämäkin sotii vähän perinteistä snagari-ideologiaa vastaan: perinteisellä nakkikioskilla hytistään jonossa kylmässä ja rupatellaan tai haastetaan riitaa ventovieraiden kanssa.

Ahjon Grilli

Ratatie 27, Kerava

Ruoan riittävyys: XXX
Palvelu: XXXX
Ruoan äijämäisyys: XXXXX
Paikan äijämäisyys: XXX

Yhteensä 15p

Teksti Urmas Hurmalainen
Kuvat Mika Salomaa