Missä Wiskarilan Arttu luurasi?

 

Wiskarila Espoossa on hittilaulaja Arttu Wiskarin ravintola, joten ilman muuta Kaasujalan pisti se testata. Onhan Arttu sentään jonkunsortin äijä ja tunnetusti Kaasujalan fani. Lounas oli ihan jees, mutta itse isäntää ei näkynyt.

Muuten kyllä bongasimme Wiskarilasta jopa ihan arjen lounastunnilla muutaman muun julkkiksen, yhden vuosituhannen alun Miss Suomen ja rap-artisti Pyhimyksen tai Kasmirin. Tosin niin hyvin en tämän päivän nuorisojulkkiksia tunne, että olisin pystynyt sanomaan kumpi siellä oli. Eniten hämmästyin, kun minua 10 vuotta nuorempi päätoimittaja näitä nimiä arvuutellessani kurtisti kulmiaan tyyliin ”kuka ihmeen Kasmir tai Pyhimys”.

Vai onko noita parrakkaita räppäreitä sitten muitakin? En ota vastuuta väärän tiedon levittämisestä. Eihän tällainen vantaalainen jo lähellä kuuttakymmentä käyvä toppatakkimies näitä räppäreitä tunne.  Nykyään kun kaikki tuntuvat olevan parrakkaita.

Hesarissa kerrottiin, että hyvällä tuurilla Espoon Kivenlahden Wiskarilasta vois saada pätevää pubiruokaa jopa itsensä paikan isännän Arttu Wiskarin tarjoilemana. No, tietysti mekin odotimme kovasti, että Arttu olisi paikalla silloinkin, kun me iskisimme sinne lounastunnilla.

Vaan eipä näkynyt Arttua. Liekö ollut keskiviikkoiltapäivänä matkalla jo johonkin keikalle tai virittelemässä uusia biisejä studiossa?

Vaan muistuttihan paikan isännästä iso muotokuva seinällä.

Enemmän pubi-merkonomeille

Osaan kyllä aavistaa, että keskiluokkaisille espoolaisille eläkeläisille tummanpuhuvasti sisustettu on oiva valinta lounaspaikaksi ja nuoremmalle väelle rento pubi ilta-aikaan.

Ei Wiskarilla toki mikään tärkeilijöiden ravintola tunnu olevan. Enemmän se vaikuttaa pubilta, johon markkinointipäälliköt tulevat viihtymään vaihdettuaan töiden jälkeen jäykän päivävaatuksen rennosti farkkuihin ja pikkutakkiin.

Wiskarilaan kai olisi parempi tutustua ilta-aikaan pubiruuan merkeissä. Noutopöytä oli hyvä ja runsas perustaltaan, mutta ei mitenkään häikäisevä. Lounaspöydän hinta oli tavanomaiset 10 euroa, ehkä 50 senttiä enemmän kuin lounaspöydät keskimäärin kotikaupungissa Vantaalla.

Vaan tokihan 50 sentin Espoo-lisä on kohtuullinen.

Testikeskiviikkona tarjolla oli kermaista lohikeittoa, jauhelihapihviä sienikastikkeen kera, kana-kookospataa ja uunikampelaa purjo-valkoviinikastikkeella.

Missä huomioliivimiehet?

Salaattipöydän tavara oli tuoretta ja vihersalaatin, kurkkujen ja tomaattien lisäksi kaukaloista löytyi  makaronisalaattia, punajuurisalaattia ja vuohenjuustoa.

Lämpimällä puolella oli jauhelihapihvejä sienikastikkeessa, kookoskanapataa, uunikampelaa purjo-valkoviinikastikkeessa, perunamuusia ja riisiä. Perunamuusi oli vähän liian paksua, mutta tämä on tietysti makuasia. Itse kallistun mieluummin jopa vellimäisen löysään muusiin kuin liian tiiviiseen. Jauhelihapihvit kyllä olivat mureita ja maistuivat erinomaisilta.

Koska sisustus on tumma, niin tervehdimme ilolla loosipaikkojen sijoittamista ikkunoiden viereen.

Jos unohdetaan nämä pari Wiskarilasta bongattua julkkista ja uupuva Arttu, niin ainakin lounasaikaan Wiskarila tuntui enemmän hyvinvoivien espoolaisten eläkeläisten ja toimistoväen ravintolalta. Huomioliivi- ja haalarimiehiä siellä ei lounastanut ensimmäistäkään. Eli äijäpisteitä rapisi pois tuntuvasti jo heti kättelyssä. Hyvä mesta, mutta ei tätä oikein ”äijän” lounaskeitaaksi kehtaa nimetä.

 

Wiskarila

Jälkimaininki 9 Sisäpiha, Espoo

Ruoan riittävyys: XXXXX*
Palvelu: XXXX
Ruoan äijämäisyys: XXX
Paikan äijämäisyys: XX

 

Yhteensä 14p

Teksti Urmas Hurmalainen
Kuvat Mika Salomaa