Jarmo Salomaa haetutti Saabinsa Ruotsista

Ruotsista tänä keväänä haettu vuosimallin Saab 9-5 –farmari vuosimallia 2009 on Jarmo Salomaalle jo 14. Saab.

Salomaa on vannoutunut Saab-mies. Niitä hänellä on ollut tähän mennessä jo 14. Vain ensimmäinen auto oli eri merkkiä, se oli Austin Mini vuosimallia 1969.

Vuosien varrelle on mahtunut 96-, 99-, 900-, 9000-, 9-3 ja 9-5 –malleja.  Saabistiksi ryhtyminen vuonna 1970 oli sattuman kauppaa.

–Ajoin Minillä pienen kolarin ja vein sen korjattavaksi Kristiinankaupungissa toimineeseen korjaamoon, joka oli osa uusia Saabeja myynyttä liikettä. Autoliikkeen johtaja tuli ehdottamaan, että myydään sinulle Saab ja me sitten hoidamme Minin eteenpäin kun pojat ovat sen korjanneet, Salomaa muistelee.

Kun vakuutusyhtiönkin kanssa päästiin yhteisymmärrykseen, tuli Salomaan alle uusi Saab 96.

– Tarvitsin autoa ja Minin korjaus olisi voinut kestää viikkoja, jopa kuukaudenkin, hän kertoo.

Jo 1970-luvulla lämmitettävät istuimet

Etuvetoinen ja isopyöräinen ”kajakkikaksikko” osoittautui matkoilla Kauhajoen kodista Längelmäen kesämökille eriomaiseksi ajopeliksi: 1970-luvulla kun tietkin olivat vielä huonokuntoisia.

– Siihen maailmanaikaan Saab 96:ta kutsuttiinkin leikkimielellä metsäteknikkojen ja keinosiementäjien autoksi, näiden ammattimiesten kun piti ajaa pahoihin paikkoihin. Omalla kesämökillämme ajettiin paljon myös jääteitä pitkin.

Paitsi vakaa ajettavuus, vetosi Salomaahan Saabissa myös edistyksellinen tekniikka ja turvallisuus.

–  Saabiin taisi ensimmäisenä autona tulla lämmitettävät istuimet ja turvavyötkin olivat nykyaikaiset. Saabissa oli myös ajovalojen pesimet ja joustopuskurit.

Salomaa myöntää, ettei Saab ollut silloin eikä oikein nykyäänkään parhaimmillaan kaupunkiajossa.

– Sitähän tavataan sanoa, että siinä on kaksi uppiniskaista: Saab ja Saabin kuljettaja. Toki tämän päivän Saabin rattia pyöritellään ohjaustehostimen ansiota yhdelläkin sormella, mutta kyllä se on enemmän isojen maanteiden ja huonojen sivuteiden auto enemmän kuin kaupunkiauto.

Salomaan  Saab-historiaan mahtuu myös kaksi petrolikulkuista 99-mallia 1980-luvulla. Muuten ne ovat olleet bensamoottorisia.

Kun 96-malleilla kilometrejä karttui matkamittariin yleensä 100 000, niin 99-malleilla ajettiin kullakin jo 150 000-200 000 kilometriä. Ja muutamalla Saabilla Salomaa on ajanut jopa lähes 300 000 kilometriä.

–Mitkään Saabit eivät ole olleet huonoja ajaa, mutta aikoinaan omistani 9000-malleista tykkäsin todella paljon. 9000:sta oli helppo sitten siirtyä 9-5:een. Koska mökille on pitänyt rahdata paljon tavaraa, olivat aikoinaan Saabini yhtä 9000-sedania lukuun ottamatta viistoperäisiä kombeja. Kaksi viimeisintä Saab 9-5:täni ovat olleet farmareita.

Saab-mies on erimies

Salomaan edellinenkin auto oli 9-5 –farmari: 2.3-litrainen turbo. Sen hän osti n. 150 000 ajettuna ja ajoi sillä ongelmitta lähes 280 000 kilometriin asti.

 – Poikani kanssa sitten kuitenkin ajateltiin, että pitäisi vielä papalle yksi Saab-auto hankkia, Salomaa hymyilee.

Ensimmäistä kertaa Salomaa mietti nyt myös merkin vaihtamista. Mielessä kävi esimerkiksi Volvo V70.

– Koska Saabilla ajaa ihan oma ihmistyyppinsä, ei niitä vähän ajettuina tule Suomessa kovin paljon julkiseen myyntiin. Aika paljon ne kulkeutuvat eteenpäin puskaradion kautta. Suomi-Saabeilla vuosimallia 2008-2009 on järjestään ajettu yli 200 000 kilometriä.

Vähän ajetuissa Volvoissa taas hinta karkasi liian korkeaksi. Ensimmäistä kertaa elämässään Salomaa syttyi myös metsästämään tuontiautoa netistä ja ruotsalaisten firmojen sivustoilta. Projekti osoittautui kuitenkin hankalaksi.

Ensin ei päästy Ruotsissa toimivan suomalaisen vaihtoautoliikkeen kanssa yhteisymmärrykseen hinnasta. Toisen, Suomessa toimivan ja Ruotsista autoja tuovan firman sopiman Saabin taas ruotsalainen firma ehti myydä toiselle asiakkaalle, vaikka autosta oli jo sovittu ennakkovaraus.

Lopulta Jarmo Salomaan vain 102 000 kilometriä ajetun Saabin haki Tukholmasta salolaisen Vaihtomaailman Mika Rinne.

Vuosimallin 2009 valkoinen, 2.3-litrainen turbofarmari  automaattilaatikolla oli vain 102 000 kilometriä ajettu ja sen huoltohistoria oli hyvä.

– Käytännössä tämä Saab oli ollut yhdellä ja samalla omistajalla koko ajan. Se oli tullut hänelle ensin työsuhdeautoksi ja myöhemmin hän oli ostanut sen firmalta omakseen, Rinne kertoo.

–Edellinen Saab oli ensimmäinen automaattini. Ajattelin ennen, ettei oikeassa autossa ole automaattivaihteita, mutta kerran sellaisella ajettuani en enää manuaalia helposti ottaisi, Salomaa sanoo.

  ”Tämä voi jäädä viimeiseks”

Huoltokaan ei ole ollut ongelma, vaikka Saabia ei enää vuosiin ole valmistettukaan. Salomaa huollattaa autonsa espoolaisessa, Saabeihin erikoistuneessa Torek-Autossa, jota hän suosittelee mielihyvin muillekin saabisteille.

Salomaa on miettinyt paljon, jääkö nykyinen auto hänen viimeiseksi Saabikseen ja ylipäätään koko autoilijanuran viimeiseksi autoksi.

– Kun poika otti autosta kuvia, totesin, että voi olla, että kuvaat viimeistä Saabiani. Vaan eihän sitä tiedä, viimeiset Saab 9-5 –mallit tehtiin vuonna 2012 ja sehän on jo oikea ministeritason auto.

Vaihtomaailma toi 6-7 vuotta sitten paljon Ruotsista erityisesti Volvoja. Viime aikoina sen tuontiautot on haettu lähes yksinomaan Saksasta.

–Luulin tätä Jarmo Salomaan Saabia hakemaan lähtiessäni projektia helpommaksi kuin se olikaan. Jouduin kuitenkin tekemään oletettua enemmän. Saksalaisten kanssa kun tekee sopimuksen, niin he myös pitävät sanansa ja auton varattuna. Ruotsalaisten kanssa piti vielä lähtöaamuna varmistaa, että auto varmasti on paikalla ja myymättä.

Ruotsissa Volvoista ja Saabeista on kuitenkin runsaasti tarjontaa ja autot ovat yleensä hyvin ja useimmiten merkkiliikkeissä huollettuja.

–Tämä Jarmo Salomaan Saab tuli maksamaan veroineen ja kuluineen hänelle kutakuinkin tarkkaan 10 000 euroa. Jos vastaavaa vuosimallin 2009 Saabia 150 000 kilometriäkin ajettuna ostaa suomalaisesta liikkeestä, pyynnit ovat noin 15 000 euroa, vaikka myyjä itsekin olisi tuonut sen alun perin Ruotsista.

Teksti Timo Kiiski
Kuvat Mika Salomaa