Kaasujalka

Terveisiä Japanista – Toyota Corolla GT ´87

Julkaissut:

|

27.10.2016

|

Kirjoitettu kategoriaan:

Terveisiä Japanista – Toyota Corolla GT ´87

gt

Toyota kohahdutti vuonna 1983 varsinkin nuorempaa ostajakuntaa esitellessään uuden 16-venttiilisellä moottorilla varustetun takavetoisen mallin, Toyota Corolla GT:n. Moni oli jo varautunut etuvetoisten valtaan astumiseen. Mutta mitä vielä.

Toyota Corolla GT. Monelle teistä saattaa tuntua epätodelliselta, että artikkelimme auto edustaa aikansa myydyintä automallia, lukuisia perheitä Suomessakin ristiin rastiin kuljettanutta Toyota Corollaa. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikä tahansa Corolla, vaan Corolla GT, joka oli samalla tyylikkään sporttinen, että myös nykyaikaisella ja tehokkaalla tekniikalla varustettu Coupe. Konehuoneesta löytyi kahdella kannen yläpuolisella nokka-akselilla, 16 venttiilillä ja polttoaineensuihkutuksella varustettu 124-hevosvoimainen moottori. Tänä päivänä nuo speksit eivät niin kummoisia ole, mutta vuonna 1983 tilanne oli täysin toinen.

gtcorollagt_corollacorollaVaikka moottorin huipputeho oli suorastaan hätkähdyttävä, jäi sen arkinen suorituskyky kauas nykymoottoreista. Suurimpana syynä tähän oli moottorin hentoinen alavääntö. 4A-GE oli todellinen kierroskone, sillä huippuvääntö, 140 newtonmetriä, saavutettiin vasta 5800 kierroksella. Alle 2000 kierroksen moottorissa ei tahtonut tapahtua juuri mitään. Moottorin luonteesta kertoo jotain sekin, että ns. punaraja tuli vastaan vasta 7600 kierroksella. Huima luku 1980-luvun sarjatuotantomoottorille.

Kiusallista piirrettä kompensoi Toyota Corolla GT :n alhainen, noin 900 kilon omapaino. Tämä tarkoitti teho-painosuhteessa noin 7,25 kiloa yhtä hevosvoimaa kohden, kun esimerkiksi vuosimallin 1983 Chevrolet Corvetten arvo oli 7,07. Niin, Corvettessa oli yli kolme kertaa kookkaampi, V8-moottori, joka saavutti huippuvääntönsä 2800 kierroksella. Corolla GT:n ei itse asiassa tarvinnut 0-100 km/h kiihtyvyydessä juurikaan hävetä samanikäiselle Corvettelle.

Suomeen Corolla GT -malleja on vuosien saatossa rantautunut yllättävänkin paljon. Sen lisäksi että niitä tuotiin virallisen maahantuonnin kautta, on niitä saapunut myös harmaatuontina. Tänä päivänä malli on kuitenkin harvinainen näky.

Ahdettu moottori

Jämsäläinen Mikko Suominen Mikko oli etsiskellyt itselleen sopivaa yksilöä hetken aikaa, huonolla menestyksellä. Helmikuussa 2008 hän bongasi NettiAutossa myynnissä olleen, Belgiasta Suomeen tuodun Toyota Corolla GT :n. Auto vaikutti juuri siltä mitä hän oli etsinyt.

Kaupat myöskin syntyivät. Jo ostohetkellä miehen mielessä pyöri ajatus piristää Corollaa tavalla tai toisella. Ensimmäisen kesän GT sai kuitenkin toimia alkuperäiskuntoisena harrasteautona. Syksyn myötä kiinnostus ahdettua vaihtoehtoa kohtaan kasvoi.

Hän ei kuitenkaan lähtenyt turbottamaan Corollan omaa moottoria, vaan hankki mekaanisella ahtimella jo tehtaalla varustetun 4A-GZE -moottorin. Kyseinen moottori vaati peruskorjauksen, jossa sekä lohko että kansi koneistettiin, vaihdettiin uudet männät renkaineen, samoin kuin laakerit ja kaikki tiivisteet. Samalla alkuperäinen öljypumppu korvattiin tehokkaammalla mallilla. Muuten kone jätettiin tehtaan kuosiin, mutta nokka-akselit vaihdettiin ahtamattoman 4A-GE -moottorin nokkiin. Ahtopaineita nostettiin hivenen vaihtamalla hihnapyörä alkuperäisestä poikkeavan kokoiseksi, eli ahtimen välityssuhdetta muutettiin.

Aluksi ajatuksena oli käyttää myöskin alkuperäistä moottorinohjausta. Lopulta Mikko teki kuitenkin päätöksen valjastaa ohjelmoitava MegaSquirt ohjaamaan moottoria, niin polttoaineensyötön kuin sytytyksenkin osalta. Näin siksi, että Toyotan omaa moottorinohjausta ei pysty säätämään.

Ahdetusta moottorista kun on kyse, on välijäähdyttimen käyttö vähintäänkin suositeltavaa. Sellainen asennettiin myös tämän Corollan keulalle. Koska tilaa oli, katsottiin viisaimmaksi asentaa vakiota isompi välijäähdytin.

Vahvistettu voimansiirto

Kun kerran moottori vaihtui alkuperäistä väkevämpään, oli aihetta päivittää myös voimansiirtoa. Alkuperäisen kytkimen tilalle asennettiin TRD:n asetelma ja 3-lapainen sintterilevy. Myös vauhtipyörä vaihdettiin kevennettyyn versioon. Vaihtoja nopeuttamaan asennettiin vaihdevälin lyhentäjä. Alkuperäisen T50-vaihteiston tilalle on sittemmin vaihdettu vahvempi W50-laatikko. Tuossa yhteydessä sintterilevy vaihtui takaisin perinteiseen massalevyyn, sintterikytkin kun ei katukäytössä ole paras vaihtoehto.

Alustaakaan ei jätetty alkuperäiseen kuosiin, vaan kaikki puslat vaihdettiin polyuretaanisiin. Jo aiemmin Mikko oli vaihtanut alkuperäiset jouset lyhyempiin ja jäykempiin Cobran jousiin. Samassa yhteydessä edellisen omistajan autoon asentamien Konin kaasuiskunvaimentimien toimintaa pyrittiin säätämällä optimoimaan. Autossa jo ostohetkellä alla olleet Braid Day H -vanteet saivat jatkaa tehtävässään. Eteen valittiin 195/55-15 ja taakse 205/55-15 renkaat.

Sporttisuutta on haettu myös ohjaamon puolelle. Alkuperäiset, hyvässä kunnossa olleet istuimet nostettiin talliin, ja tilalle asennettiin hyvän sivuttaistuen antavat jakkarat. Niiden seuraksi ruuvattiin Sabeltin 4-pisteturvavyöt sekä Sparcon ohjauspyörä. Kojelautaan kiinnitettiin muutama lisämittari, ihan jo senkin takia, että moottorin toiminnasta oltaisiin paremmin ajan tasalla. Muutoin ohjaamo on alkuperäisessä, muista takaveto-Corolloista hyvinkin poikkeavassa kuosissaan.

Mikon Toyota Corolla GT on tänä päivänä harvinaisuus, josta kannattaa pitää hyvää huolta, vaikkei se alkuperäinen enää olekaan.

Teksti ja kuvat Jari Sjöman

Toyota Corolla GT AE86
valmistettiin vuosina 1983-87; facelift vuosimallin 1986 myötä viimeisen eli viidennen sukupolven takaveto-Corolla moottorina Suomeen tuoduissa malleissa 1587-kuutioinen, 16-venttiilinen DOHC (4A-GE) teho 124 hevosvoimaa 6600 kierroksella, vääntö 140 newtonmetriä 5800 kierroksella jenkkimallissa (Corolla GT-S) 4A-GEC -moottori, 112 hevosvoimaa ja 132 Nm myytiin Japanissa mallinimillä Corolla Levin ja Sprinter Trueno, Pohjois-Amerikassa mallinimellä GT-S rinnakkaismallit: AE85, jossa moottorina 82 -hevosvoimainen 3A-U -moottori / SR5, jossa moottorina 87-hevosvoimainen 4A-C -moottori paino malliversiosta riippuen 880-941 kg, jolloin teho-painosuhde parhaimmillaan 7,1 kg/hv; esimerkiksi saman aikakauden BMW 323i (E30, 150 hp) mallin vastaava suhde 7,5 kg/hv!

Jaa tämä artikkeli

Muita saman merkkisiä koeajoja

LUKIJAN AUTO! Rami luottaa vanhaan Primeraan ja Volvoon
Tero Vaara ajanut Volvollaan liki puoli miljoonaa kilometriä
Ansko Pitkänen on ainut suomalainen naispuoleinen stunt-näyttelijä.

Tietoa julkaisijasta

Mika

Kirjoita vastaus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *