Flipperilounas Taukotuulessa
Aijai jai kun oikein sydän läikähti, kun pääsi lounaan päälle pelaamaan flipperiä Lahden Mukkulan Neste Taukotuulessa.
Taukotuuli on Suomen ensimmäinen liikenneasemapalveluja tarjoava taukopaikka vuodelta 1984. Silloin lipussa luki Union, kun Neste Oil oli vielä keksimättä.
Ikävä tulee tietysti niitä Unionin aikoja, silloin ”Unskan baarit” oli oikein käsite. Mutta vaikka nimi on Neste, niin kyllä Taukotuulessa vielä on ihan mukavasti jäljellä sitä Unskan henkeä. Varsinkin kun sieltä vielä löytyy flippereitä.
Meinaan nuoruudessa kotikylän baarissa Hurmalainen oli niin kova flipperin pelaaja, että keksi harrastusta pitkittääkseen nerokkaan suunnitelman.
Silloin muodissa olivat puukengät eli hollannikkaat ja kun tunki hollannikkaan kavereiden avustuksella flipperin jalkojen alle, pyöri pallo niin hitaasti pelikentällä, että peliä saattoi jatkaa vaikka miten pitkään ja samalla tuli niitettyä niitä vapaapelejäkin.
Flipperin ja pajatson pelaaminen olivat Hurmalaisella varhaisvuosina niin verissä, että hän oli jopa eksyä väärille poluille niihin addiktoituessaan (synonyymi sanalle riippuvuus, jos joku ei tiedä). Ukolla oli työpöytänsä laatikossa lovi, johon hän keräsi aina ylimääräisiä kolikoita. Niitä kolikoita Hurmalainen pölli toisellakymmenellä sen verran ahnaasti, että lopulta oli edessä narahdus.
Voi olla, että tuon narahduksen myötä Hurmalainen välttyi suorastaan laitoskierteeltä.
No juu. Mutta tosiaan maittavien lihapullien jälkeen oli tosiaan taas mukava verestää muistoja.
Siinä vieressä istui kaksi Destian työmiestä. Olen usein miettinyt pariskuntia, jotka pystyvät koko ravintolaillan viettämään kaksin virkkomatta toisilleen sanaakaan. Ja toissatalvena Levillä lomalla oli ravintolan viereisessä pöydässä kokonainen isän, äidin ja kahden lapsen perhe, joilla kaikilla oli omat tablettinsa ja iPadinsa. Eivätkä nekään virkkaneet toisilleen yhtään mitään.
Mutta onnistuu se äijiltäkin. Destian ukot söivät, eivätkä vaihtaneet kertaakaan ajatuksia. Toinen räpläsi kännykkää ja toinen luki Kaasujalkaa.
Tämä ei sitten ole mikään lenita-airistomainen moite. Destian äijien suoritus oli kunnioitettava. Varsinkin kun toinen miehistä tosiaan luki Kaasujalka-lehteä.
Tyhjää paskanpuhetta maailmaan mahtuu. Jos ei kertakaikkisesti ole asiaa, niin jokaisella on oikeus pitää turpansa kiinni ja luetaan Kaasujalkaa!
Ehkä Destian miehet olivat Hurmalaisen tavoin haltioissaan paitsi Kaasujalan jutuista, myös Taukotuulen lihapullista. Ne olivat niin herkullisia, etten ole miesmuistiin yhtä hyviä syönytkään.
Sisustus on pirteän värikäs ja se vähän tökkii perusmiestä. Toki shakkiruutukuvioinen lattia on trendikäs, mutta kyllä kaurismäkeläinen pelkistetty design on enemmän äijää.
Mutta isompi olisi annos saanut olla. Tosin, onneksi salaattipöytä oli kohtuullisen runsas. Piti täydentää melko pian kotiinpaluun jälkeen vatsaa Lidlin halpislihapullilla. 9,90 euron hintaan nähden ei nyt ihan täyttä tavaraa kyllä tullut pöytään.
Palvelu oli neutraalia. Ei siellä hymyilty suupielet kitalaessa, vaan eipä myöskään tyydytty vain urahtelemaan. Eli asialliset hommat hoidettiin ajallaan ja se siitä: pulinat pois!
Äijämäisyyttä lisää itse kahvilan lisäksi Scanburger ja Kotipizza. Unohtamatta tietysti Veikkauspistettä, Totolinea ja peräkärryvuokrausta. Vaan tietysti tosimiehellä on oma peräkärry: vuokraperäkärryä suosii mökkeilyä harrastava peruskoulunopettaja.
On siellä leikkipaikkakin. Se on hyvä, kun yleensä äijällä tapaa sitä jälkikasvuakin olla. Äijäpisteitä pelastaa myös Taukotuulen Facebook-sivuilla mainostettu turvasumutin, joka toimii kuin pippurisumute.
Neste Oil Taukotuuli
Merrasjärvenkatu 1, Lahti
Äijäpisteet
Ruoan riittävyys: XXX
Palvelu: XXX
Ruoan äijämäisyys: XXX
Paikan äijämäisyys: XXXX
Yhteensä 13p
Teksti Urmas Hurmalainen
Kuvat Mika Salomaa
Vastaa