Peltipoliiseja vain tosi tarpeeseen

On se kumma, kun Suomessa on varaa kattaa kolmisentuhatta kilometriä teitä valvontakameroilla, mutta automaattivalvontaa ei ole kehitetty sitten vuoden 1992.

Tulin miettineeksi asiaa, kun luin Turun Sanomista turkulaisen ylikomisarion haastattelun. Mies puhui asiasta, jota olen miettinyt siitä lähtien, kun vaimo joitakin vuosia sitten kauniina kevätpäivänä ja sulan kelin aikana sai kotiinsa peltipoliisin räpsäisemän kuvan takia ylinopeussakot.

Kamerakin voi olla väärässä

Oli ajanut liian kovaa, mutta ei kuitenkaan järjettömästi kaahaillen, vauhtia 80 kilometrin alueella taisi olla rapiat 90 kilometriä tunnissa, kun oli ajellut aiemmin samaa tietä kesäaikana ja muisteli, että samalla valtatieosuudella oli satasen nopeusrajoitus.

Meidän muija nimittäin ei ole kaahailija. Pikemminkin päinvastoin. Ajoi kortin kypsällä iällä ja tietää rajansa kyllä.

Ei se sakko suuri ollut, mutta kyllä se seitsemänkymppiäkin haljulta tuntuu. Eikä vaimo ollut ihan varma itsekään siitä, oliko oikeasti mittarilukema näyttänyt yli 90 kilometriä tunnissa. Mutta eipä hän viitsinyt lähteä siitä riitelemäänkään, vaan maksoi nätisti.

Olisi voinut kannattaakin. Marraskuussa Turun käräjäoikeus teki erittäin harvinaisen päätöksen, kun se kumosi nopeusvalvontakamerakuvan perusteella määrätyn rikesakon. Oikeus katsoi, ettei syyttäjällä ollut riittävää näyttöä juuri kyseisen kameran toimintakunnosta. Päätöksestä ei voi valittaa.

Mallia Ruotsista

Turun Sanomissa turkulainen ylikomisario erittäin viisaasti kritisoi automaattista nopeusvalvontaa siitä, että kamerat aktivoidaan ohjelman mukaisesti, mutta sattumanvaraisia tekijöitä ei oteta huomioon. Ja näitä sattumanvaraisia tekijöitä ovat ennen kaikkea sää ja tien liukkaus.

Automaattinen nopeusvalvonta tuli Suomeen 1992 ja siitä lähtien se on jumputtanut sakkoja yhdellä ja samalla menolla. Olen itse usein miettinyt, että ahterista, kun huonolla tsäkällä ukko saa hiljaisena aikana ja kauniilla säällä ja kuivalla tienpinnalla sakot, kun toinen paahtaa kuin hullu sankassa räntäsateessa kehä kolmosta kahdeksankympin alueella yli satasta ja todennäköisesti selviää kuin koira veräjästä.

Ruotsissa poliisi aktivoi kamerat tarpeen, ei etukäteen laaditun ohjelman mukaan. Niin pitäisi tehdä meilläkin.
– Liikenneturvallisuus on tärkeämpi kuin puskasta kootut sakkorahat, tämä ylikomisario korosti Turun Sanomien haastattelussa.

Viisas mies ja fiksu poliisi.

Teksti Urmas Hurmalainen