Koeajo käytetty Fiat 500 Cabriolet – Varaslähtö kesään, hitsinpimpulat!

Rättikattoisesta Fiat 500:sta ei voi muuta sanoa kuin että ”hitsinpimpulat” kuin on sympaattinen peli. Ja 60 000 km ajettunakin vielä yllättävän äänetön ja vakaa ajettava.

En muista, mistä tuo ”hitsinpimpulat” on tuttu. Olisiko ollut jostakin lastenohjelmasta? No, en siihen netistäkään googlaamalla selitystä löytynyt. Paljon sitä kuitenkin hoetaan.

Punaiseen ja rättikattoiseen Fiat 500:een tuo hitsinpimpulat kaikessa hellyttävyydessään tuntuu istuvan jotenkin kuin nappi pomppaan. Niin, tässä vertauksessa nyt on sen verran järkeä, että aikoinaan 1960-1970-luvuilla pientä Fiat 600 –malliahan kutsuttiin pompannapiksi.

Olisi hölmöä käyttää vertausta ”sopii kuin nyrkki silmään”, kun tällaista Fiat 500 ei varmasti osta rekkakuski tai trukkikuski.

Joka tapauksessa lähtökohta koeajolle lähtiessä oli sellainen, että tehdään nyt juttu sympaattisesta kesäautovaihtoehdosta hiukan kieli poskella. Että korostetaan sitä hyväntuulisuutta ja annetaan anteeksi pienet tärinät ja epämukavuudet.

3000 € alle uuden

Mutta joku tässä mätti jo ihan autoa netistä koeajoon valkatessa. Ensinnäkin, hinta tuntui suhteellisen kovalta, kun 60 000 kilometriä ajetusta ja neljä vuotta vanhasta pikkuautosta pyydetään vajaat 13 000 euroa: uuden Fiat 500C:n kun saa pistämällä vain noin 3000 euroa lisää.

Helposti kuitenkin unohtuu, että se 3000 euroa varsinkin tällaisten edullisten autojen sarjassakin on paljon rahaa. Se voi olla pikkuraha neljä vuotta vanhaa 5-sarjan Bemaria ostavalle.

Mutta tällaisen pienen ja persoonallisen rätti-kattoisen Fiatin omalla rahalla ostava on mahdollisesti esimerkiksi hiukan vallaton ja työuransa alussa oleva noin 25-vuotias ostosihteerinainen. Hänelle tämä 3000 euroa voi tarkoittaa kahden kuukauden nettopalkkaa.

Näin ne eurot sokaisevat. Jos Väyrynen saisi tahtonsa läpi ja palattaisiin ”mummon markkoihin”, puhuttaisiin 18 000 markasta. Silloin hintaero uuteen asettuu oikeisiin mittasuhteisiin.

Romutti ennakkoluulot

Eniten äimistyin auton mukavasta kyydistä taajama-ajossa ja myös huristellessa tavallista maantietä 80 kilometrin tuntinopeudella. Kahdeksanventtiilinen 1,2-litrainen punainen käppänä eteni ennakkoluuloihin nähden käsittämättömän äänettömästi ja tukevasti.

Bailaavalle sinkkutytölle

Takaistuin on matala ja istuinosa lyhyt täysikasvuiselle, jolloin reisituki jää vajaaksi, mutta eihän pikku-Fiatilla ole tarkoitus isoja porukoita kyyditäkään.

Eiköhän tällainen Fiat ole omiaan enemmän sinkkunaiselle tyttöporukan viikonlopun bailuajoihin tai perheen kakkosautoksi äidille työmatka- ja kauppa-ajoon taajama-alueella sekä penskojen kuskaamiseen harrastuksiin: pois lukien maalivahtina pelaava lätkäjuniori: hänen tarpeisiinsa varmaan isältä sitten löytyy tilava farmari.

Se tavaratila meinaan on melkoinen piknik-kori. Luukkukin on hädin tuskin iltapäivälehden eurotabloid-kokoa.

Tehoa 1.2-litraisesta ja 8-venttiilisestä irtoa 69 hevosvoimaa ja vääntöä 102 Nm. Kun pistää pykälään pienempää, ei kaupunkiliikenteessä jää jalkoihin. Kun mennään yli kahdeksankympin tuntinopeuksiin, ei enää sitkeyttä riitä isommilla vaihteilla.

Vielä 80 kilometrin tuntivauhtia maantiellä pikku-Fiiu menee vakaasti, ilman erityistä paimentamista. Juvanmalmilla mutkissa kruissallesakin jousitus toimi pehmeästi ja sopeutui pieniin töyssyihin.

Rättikatto muuten tuntui talven pikkupakkasillakin ihan tiiviiltä ja toimivalta.

Huomio taattu

Kaikkiaan tämä auto yllätti. Lähdin tosiaan koeajamaan rättikattoista pikku-Fiatia lähinnä sympatiapisteet edellä. Kivalle ja hyväntahtoiselle ihmisellekin antaa puutteet anteeksi helpommin kuin ns. mullqvistille. Mutta tämä peli se yllätti iloisesti myös ajettavuudeltaan.

Eikä unohdeta sitä retrohenkeä, mikä piskuisista korealaisista, japanilaisista ja saksalaisista uupuu. Niin paljon hauskoja lapsuusmuistoja liittyy pikku-Fiateihin. Niin kuin sekin ukko kotipitäjässä, joka ajoi postiautonkeltaisella Fiat 600:lla eli ”Kusiaisella” kesähelteillä niin, että apukuskin penkille sullottu iso bernhardinkoira läähätti kieli pitkällä pää puoliksi ulkona. Ja sellaistakin tapahtui, että jossakin isojen poikien korttipelissä joku oli laittanut ”kusiaisensa” panokseksi.

Fiat 500 1.2i 8V ITALIA CABRIOLET
Vuosimalli: 2011
Mittarilukema: 60 000 km
Moottori: 1242 cm3
Teho: 69 hv
Huippunopeus: 160 km/h
Kiihtyvyys (0-100): 12,9 s
Vääntö: 102 Nm
Co2: 113 g /km
Yhdistetty kulutus: 4,8 l/100 km

Teksti ja kuvat Timo Kiiski