Kylmäaineetkin kierrätykseen

Ilmastointilaitteiden kylmäaineita puhdistavan Eco Scandicin operatiivinen johtaja Anna Laukkonen pitää tärkeänä, että lainsäädäntö nykyistä selkeämmin velvoittaisi romuajoneuvojen kierrättämiseen purkuosina. –Kierrätyksestä ei pysty tekemään kannattavaa millään muulla kuin lainsäädännöllä, hän korostaa.

Yhteistyö Suomen Autopurkamoliiton kanssa on erittäin tärkeää myös sen kannatusjäseneksi ryhtyneelle Eco Scandic Oy:lle. – Purkuautojen ilmastointilaitteiden kylmäaineet on saatava nykyistä tehokkaammin uudelleen hyötykäyttöön., sanoo Eco Scandicin operatiivinen johtaja Anna Laukkonen.

Helsingissä toimiva Eco Scandic on Pohjoismaiden ensimmäinen kylmäaineiden regenerointiin eli uudenveroiseksi puhdistamiseen keskittyvä yritys. Se on myös yksi Suomen Autopurkamoliiton kannatusjäseneksi ryhtyneistä yrityksistä.

–On hälyttävää, että Suomessa vuosittain 70 000–90 000 romutettaviksi menevistä autoista vain noin 20 000 autoa palaa autopurkamoiden kautta purkuosina takaisin kiertoon. Valtaosa menee suoraan murskattaviksi, vaikka niissä riittäväisi vielä paljon hyödynnettävää purkuosina ja samalla myös hyötykäyttöön puhdistettavana kylmäaineena. Romuautojen pitäisi mennä kaasuista ja nesteistä kuivattuina myös murskattaviksi, mutta syystä tai toisesta niistä palautuu kylmäainetta vähän meidän käsittelyyn, sanoo Laukkonen.

Eco Scandic tekee Autopurkamoliiton kanssa kahdenlaista yhteistyötä. Autopurkamo voi myydä purkuauton ilmastointilaitteesta talteen ottamansa kylmäaineen Eco Scandicille, joka puolestaan myy sen omille asiakkailleen eteenpäin. Toinen vaihtoehto on ostaa kylmäaineen puhdistus, regenerointi, palveluna Eco Scandicilta ja hyödyntää se omassa toiminnassa mm ajoneuvojen ilmastointilaitteiden huoltojen yhteydessä.
–Suomessa on aika paljon autopurkamoyrityksiä, joilla on myös autojen huoltotoimintaa, Laukkonen tietää.

Mihin kylmäaineet katoavat?

Keskimäärin jokaisessa ilmastointilaitteella varustetussa autossa on vajaa kilo kylmäainetta.
–Niiden vuotaminen pihojen perillä luontoon on ympäristön kannalta erittäin vaarallista. Esimerkiksi 1 kg ilmaan vuotanutta yleisintä kylmäainetta vastaa päästöiltään lentämistä maailman ympäri puolitoista kertaa. On erittäin tärkeä saada haamuautot pois pihojen periltä kierrätysjärjestelmään, Laukkonen sanoo.

Laukkosen mukaan puhdistettavaksi takaisin hyötykäyttöön palautuu ihan liian vähän kylmäainetta. Tämä koskee etenkin autoalaa.
– EU:n kylmäaineasetus vähentää uuden kylmäaineen tuontia vuosi vuodelta. Tämä taas on nostanut hintoja ja laittoman kylmäaineen maahantuontia, joka on jo melkein kovempaa bisnestä kuin huumebisnes. Siksi olisi tärkeää saada talteen kylmäaineet vanhoista ilmastointilaitteista, koska aaineet ovat jo markkinoilla ja regeneroiminen on myös sallittua

Autopurkamoliiton kannatusjäseneksi Eco Scandic liittyi Laukkosen mukaan myös viedäkseen kylmäaineista tietoa liiton jäsenyritykselle.
– On ehdottoman tärkeää saada romuautojen kylmäaine puhdistettua ja palautettua takaisin markkinoille mahdollisimman tehokkaasti. Tarjoamme autopurkamoille niin pullot aineiden talteenottoon kuin niiden kaipaamaa tietoakin, Laukkonen sanoo.

Laukkoselle onkin pieni mysteeri, miksi autopurkamoiden ohi suoraan murskattaviksi menevistä romuautoista Eco Scandicille regeneroitavaksi tulee häviävän vähän ilmastointilaitteiden kylmäainetta.
–Mihin nämä kylmäaineet päätyvät? Isommilla murskaoperaattoreilla ei läheskään kaikissa paikoissa ole autojen kuivattamoa ja autojen kuitenkin pitäisi aina mennä romutettavaksi nesteistä ja kaasuista kuivattuina. Kaikki ohi purkamoiden suoraan murskattaviksi menevät osat eivät välttämättä vaikuta ilmastoon, toisin kuin öljymäiset ja kaasumaiset aineet, jotka pitäisi saada näistä autoista ehdottomasti saada pois ennen niiden päätymistä murskattaviksi materiaalikäyttöön, Laukkonen sanoo.

Yksi mahdollisuus on, että murskaamot toimittavat kaiken romuautoista, ilmalämpöpumpuista ja jääkaapeista talteen ottamansa kylmäaineet suoraan Fortumille poltettavaksi. Mahdollista on sekin, että kaikki autopurkamotkaan eivät toimita romuautojen kylmäaineita puhdistettavaksi uudelleenkäyttöä varten.
–Monet alan toimijoista ovat pieniä yhden hengen yrityksiä, jotka eivät välttämättä seuraa lakimuutoksia herkeämättä. Ne ovat ehkä saaneet ympäristöluvan kauan sitten aikana, jolloin niiltä ei edes vaadittu kylmäaineosaamista. Myös viranomaiset ovat ihan kujalla siitä, mihin kylmäaineet katoavat romuautoista. Laukkonen ihmettelee.

Lainsäädäntö velvoittavammaksi!

Laukkanen sanoo olleensa tähän kevääseen asti siinä uskossa, että kaikki romuautot kulkevat autopurkamoiden kautta ja ne ottavat niistä talteen kaiken hyödynnettävissä olevan.
–Vasta Autopurkamoliiton kevätkokouksessa tosiaan kuulin, että vuosittain romutettavista 70 000–90 000 autosta vain 20 000 kulkee autopurkamoiden purkuprosessin läpi.  Kylmäaineen meille puhdistettavaksi toimittaminen ei maksa asiakkaalle mitään, vaan hän päinvastoin on enemmän saamapuolella: maksamme kompensaatiota, hoidamme hänelle talteenottopullot ja hoidamme myös lähetykset.

Kun vanhan kylmäaineen puhdistus ei vielä ollut vuonna 2015 millään lailla toteutettavissa Suomessa, uusi kylmäaine maksoi 5 euroa kilolta.
–Silloin emme vielä olisi pystyneet tekemään kannattavaa liiketoimintaa, kun olisi pitänyt siihen hintaan hoitaa niin puhdistus kuin hankkimaan pullot ja lähettämään ne asiakkaalle esimerkiksi Kajaaniin.  Vasta sen jälkeen, kun uuden kylmäaineen tuontikiintiöitä pienennettiin EU-asetuksella, toiminnasta on tullut kannattavaa. Hintojen nousun ja tuontikiellon myötä kierrätys ja kannattava liiketoiminta tuli mahdolliseksi, Laukkonen sanoo.

Laukkanen kannattaa vahvasti sitä, että EU hyväksyisi romuajoneuvodirektiivin, jossa romuautojen purkaminen varaosina hyötykäyttöön priorisoitaisiin ensisijaiseksi ja materiaalikierrätys murskaamojen kautta vasta toissijaiseksi tavoitteeksi.
–Kaikki kiertotalouteen liittyvä on yleensä ollut kalliimpaa kuin uuden tuottaminen: Kiinasta tuotu tavarahan ei maksa juuri mitään. Euroopassa kuitenkin työvoima maksaa ja verotuskin on kallista. Siksi kierrätyksestä ei pysty tekemään kannattavaa millään muulla kuin lainsäädännöllä. Ja niin kauan kuin toiminta ei ole kannattavaa, sitä ei myöskään tule kukaan tekemään. Tämä on tärkeää ymmärtää varsinkin ympäristöön vaikuttavissa ratkaisuissa. Kun kaikki romuajoneuvot kiertäisivät ensin purkamoiden kautta, ketju olisi selkeämpi ja kaikki toimisi helpommin ja paremmin, Laukkonen sanoo.

Teksti Timo Kiiski