Moottori selvitti: Sähköauton pohjakosketus voi tulla todella kalliiksi

Mitättömältä vaikuttava naarmu tai painauma sähköauton akkukotelossa voi tulla kuluttajalle todella kalliiksi. Tämä selvisi, kun Moottorin käyttötestiauton pohjasta löytyi pieni vaurio, jonka korjauskustannus saattaa nousta yli 15 000 euroon.

Autoliitto nosti vuosi sitten yleiseen keskusteluun huonokuntoisten teiden sekä heikon talvikunnossapidon aiheuttaman riskin sähköautoille, joiden akut ovat useimmiten sijoitettu auton pohjaan. Pienikin vaurio akkukotelossa voi johtaa hylkäämiseen katsastuksessa ja kalliiseen korjaukseen.

Varoitukset muuttuivat todeksi, kun Moottorin käyttötestiauto Kia Niro EV:n korkeajänniteakun pohjasta löytyi pieni jälki. Kolhu on ollut niin lievä, ettei sen syntyhetkeä pystytty määrittelemään. Maahantuojan mukaan katsastuksessa auto saatettaisiin kuitenkin naarmun ja painauman takia hylätä, joten auto odottaa nyt tehtaan korjausohjeita. Kustannukset uhkaavat nousta suuriksi, sillä Niro EV:ssä vaurioitunut pohja on osa akun kantavaa rakennetta, joten koko pohjakotelo pitää vaihtaa. Korjauksen kustannusarvio nousi yli 15 000 euroon.

Tämän jälkeen Moottori selvitti Kian lisäksi neljän eri sähköautomerkin maahantuojalta, mitä toimenpiteitä vaaditaan, jos akun pohjaan tulee 10 millimetrin painauma ja mitä mahdollinen korjaus maksaa. Erot akkujen korjausmahdollisuuksissa ja hinnoissa olivat hurjat.

Kysytyistä autoista esimerkiksi Volvo XC40:n akun pohjalevy ei ole vaihdettavissa, vaan Kian tapaan koko akkukotelo pitää vaihtaa. Tehdaskunnostetun akun kustannus on vaihtotöineen vajaat 8 000 euroa. Mercedes-Benz EQE -mallin kohdalla korkeajänniteakun voi korjata vain valmistaja, ja riittävän suuren vaurion sattuessa autoon vaihdetaan aina uusi tai tehdaskunnostettu akku. Hintaa töineen kertyy 33 500 euroa.

Sen sijaan Nissan Ariyaan voidaan vaihtaa erikseen niin pohjalevy kuin akkumoduulitkin. Akkukotelon pohja maksaa 1 500 euroa ja koko akkupaketti vajaat 15 000 euroa. Myös Volkswagen ID.4:ssä pelkän pohjalevyn vaihdosta selviää reilulla tonnilla ja 77 kWh:n akku maksaa 29 500 euroa. Vaikka näissä autoissa vaurio saattaa siis tulla huomattavasti edullisemmaksi, selvitys osoitti, että sähköautoissa voidaan joutua varsin pienillä osumilla erittäin kalliisiin korjauksiin.

Vaikka akkukotelossa ei olisi korjaustarvetta, sähköauto hylätään helposti katsastuksessa, jos kotelossa on pienikin jälki. Automaahantuojat voivat toimittaa Traficomille erityisohjeet siitä, millaisia vaurioita kunkin auton akkukotelossa hyväksytään ja katsastajat käyttävät näitä ohjeita työssään. Kaikki maahantuojat eivät ole kuitenkaan näitä ohjeita toimittaneet, minkä takia katsastajalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hylätä auto hyvin matalalla kynnyksellä.

– Tässä tilanteessa asiakas joutuu hakemaan merkkiliikkeestä lausunnon akkukotelon hyväksyttävyydestä. On täysin kohtuutonta, että kuluttaja joutuu maksamaan merkkiliikkeelle lausunnosta, jota ei olisi tarvittu, jos maahantuoja olisi toimittanut ohjeet Traficomin tietokantaan, Moottorin päätoimittaja Eila Parviainen toteaa.

– Autokannan sähköistyminen on vielä aivan alkutaipaleellaan, ja sähköautossa sekä sen korjaamisessa on paljon kehitettävää. Vaikka kehitys kulkeekin eteenpäin nopeaa vauhtia, edessä on vielä monta ratkaisua vaativaa haastetta. Se ei tee sähköautosta epäonnistunutta tuotetta, mutta paljastaa kyllä kiireen, jolla uudenlaiset autot on tuotu liikenteeseen, Parviainen sanoo.

Artikkeli julkaistu keskiviikkona 31.1. ilmestyvässä Moottorissa 1–2/2024. Lehden voi lukea ilmestymispäivästä alkaen myös sähköisenä irtonumerona Lehtiluukun kautta.

Koko artikkeli on luettavissa myös täältä.