Liikkumisesta tulee tehdä kilpailukykytekijä

Valtiovarainministeriön liikenteen verotusta selvittänyt työryhmä julkaisi tänään loppuraporttinsa. Keinovalikoimasta löytyy muun muassa polttoaineverojen korottaminen. Kilometrivero koetaan liian kalliiksi tavaksi kerätä veroja.

Valtiovarainministeriön liikenteen verotuksen uudistamista selvittävän työryhmän loppuraportin julkistamistilaisuudessa todettiin, että polttoainevero on selvästi tehokkain päästöohjauskeino liikenteen veroista. Työryhmä ehdottaakin verotuksen painopisteen siirtämistä ajoneuvoverosta polttoaineveroon siten, että bensiinin ja dieselin hintaan tulisi 10 ja 11 snt/l korotus ja ajoneuvoveroa alennettaisiin puolestaan keskimäärin 110 €/vuosi. Arvonlisäveroineen veronkorotus tarkoittaisi pumppuhinnoissa noin 12 ja 13 snt/l kalliimpia hintoja. Keskimäärin 6,5 l/100 km kuluttavalla bensiiniautolla polttoainekulut kasvaisivat 15 000 kilometrin ajosuoritteella 117 euroa ja 5 l/100 km kuluttavalla dieselautolla vajaat sata euroa.

”Korotuksen yhteydessä mainittiin muutosten olevan veroneutraaleja. Näin voi olla veronsaajan eli valtion näkökulmasta, mutta yksittäisen veronmaksajan kohdalla verotuksen muutos voi olla suuri. Veromuutosten vaikutukset riippuvat muun muassa siitä kuinka paljon ja millaisella kalustolla joutuu ajamaan”, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.

Lisäksi verotyöryhmä ehdottaa dieselpolttoaineen alennetun verokannan poistamista, mikä nostaisi dieselpolttoaineen verotusta vielä 26 snt/l eli arvonlisäverollista hintaa noin 32 snt/l. Tätä korotusta kompensoitaisiin poistamalla käyttövoimavero, joka on keskimäärin noin 400 euroa vuodessa. Korotus söisi 5 l/100 km kuluttavalla dieselautolla keskimääräisen käyttövoimaveron poistosta saatavan hyödyn noin 25 000 kilometrin vuotuisella ajosuoritteella.

”Tämä muutos tekisi dieselautosta entistä kannattavamman vähäisillä kilometreillä ja lisäisi kustannuksia niillä, jotka joutuvat liikkumaan paljon omalla autolla” Nieminen laskee.

Liikenteen sähköistymisen ja ajoneuvojen polttoainetehokkuuden parantuminen johtaa työryhmän mukaan liikenteen verotulojen alenemiseen reaalisesti 1,7 mrd. eurolla vuoteen 2030 mennessä. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen kannustikin poliittista järjestelmää pohtimaan, voidaanko liikenteestä kerätä jatkossa niin paljon veroja taloutta ja ihmisten liikkumista häiritsemättä.

”Vanhasen pohdinta on ihan aiheellinen. Puhtaaseen liikenteeseen siirtyminen aiheuttaa myös muiden kustannusten nousua. Biopolttoaineet ovat kalliimpia valmistaa ja liikenteen sähköistyminen tuo omat lisäkustannuksensa. Muutosta on arvioitava kokonaiskustannusten eikä vain verotuksen näkökulmasta. Suomen kaltaisen maan pitäisi tehdä liikkumisesta kilpailukykytekijä eikä kotitalouksien taloudellista toimeentuloa ja elinkeinoelämää kurjistavaa asiaa”, Nieminen sanoo.

Kilometrivero nousi uusimmassakin selvityksessä esiin keinovalikoimissa, mutta sitä ei pidetty realistisena vaihtoehtona ainakaan ennen 2030-lukua. Paikannukseen perustuvan verojärjestelmän kustannukset ovat suuret ja valtiolla on edullisempiakin keinoja kerätä veroja. Tätä seikkaa Autoliitto on nostanut aina esille, kun kilometriveroa on esitetty.

”Suomen kaltaisen 5,5 miljoonan asukkaan maan ei kannata olla etulinjassa kehittämässä tällaista järjestelmää. Ei ole mitenkään perusteltua maksaa järjestelmän kehittämisestä ja ylläpitämisestä valtavia summia, kun on edullisempiakin tapoja kerätä veroja.