Laatikko – Scion Hako Coupe Concept

Tämänkertainen Klassikko -artikkeli on yhdenlainen aikamatka menneisyyteen. Matkaan lähdemme Toyotan kanssa. Scion oli Toyotan Amerikan markkinoille suunnattu nuorisomerkki. Scionin malliston ominaispiirteenä olivat kulmikkaasti muotoillut pienehköt autot. Keväällä 2008 Scion esitteli New Yorkin kansainvälisessä autonäyttelyssä Hako Coupe -nimisen konseptin, johon japanilaiset suunnittelijat olivat ympänneet vaikutteita 1930-luvun automuotoilusta.

Konsepti ei saanut kovinkaan positiivista vastaanottoa, ainakaan lehdistössä. Sitä pidettiin liian tylsänä ja laatikkomaisena, eikä sen nähty tuoneen juurikaan mitään uutta merkin muotokieleen. Makuasioistahan ei voi kuin kiistellä, mutta monien silmiä auton muotoilu miellytti – ja miellyttää edelleen, vaikka onkin ehkä hieman tekemällä tehdyn oloinen.

Jaa mikä ihmeen Scion?

Toyotan perustama Scion -automerkki näki päivänvalon liki 20 vuotta sitten. Alun perin Toyota oletti Scion xA -mallin, joka oli Japanissa myynnissä nimellä Toyota Ist ja pohjautui Yarikseen, olevan myyntihitti Amerikassa. Toisin kuitenkin kävi, mutta täysin laatikkomaisen Scion xB:n (Japanissa Toyota bB) kauppa alkoi käydä kuin kuumille kiville. Malli oli juuri sopivan erilainen, ollakseen nuorison mieleen.

Hako Coupe Concept oli tutkielma Scion xB:n laatikkomuotoilusta, ehkä hieman ärhäkämpään suuntaan vietynä. Oikeastaan konseptin tekijöillä oli melkoisen haastava tehtävä, sillä laatikkoa on vaikeaa muotoilla kovinkaan monella eri tavalla. Tavallaan siis merkin vahvuus, eli muista poikkeava ulkonäkö, oli samalla myös sen heikkous. Itse asiassa perinteisellä kaavalla tarkasteltuna kaikkein parhaimman näköinen Scion -malli tC ei myynyt lähellekään oletetulla tavalla. Auto kun ei ollut niin sanotusti merkkinsä näköinen.

Vertailtaessa Japanissa ja Amerikassa myytyjä rinnakkaismalleja on hauska huomata, että oikeastaan ainoa ero autojen kesken löytyy moottorin koosta. Japanissa Toyota bB myytiin enintään 1,5-litraisilla moottoreilla, mutta uudella mantereella sitä vastaavaan Scion xB:hen oli tarjolla ainoastaan 2,4-litrainen ”isolohko”. Kuutiotuumat siis olivat Amerikassa vielä tuolloin arvossaan, vaikka polttoaine olikin jo kallistunut.

Scionin ostajien keskimääräinen ikä oli 30 vuotta, mikä oli alhaisimpia koko autoteollisuudessa. Merkki oli siis Toyotan ”sisäänheittomerkki” Amerikan markkinoilla ja yli 70 prosentilla ostajista kyseessä oli heidän ensimmäinen Toyotansa. Suuri osa jatkoi sitten joko Lexuksen tai Toyotan parissa. Kuten arvata saattaa, ei Scion kuitenkaan ollut mikään suurten myyntimäärien merkki. Esimerkiksi vuonna 2007 Yhdysvalloissa myytiin noin 130 000 Scionia. Vaikka määrä äkkiseltään tuntuu suurelta, oli se vain noin 1,5 prosenttia Amerikassa myydyistä uusista autoista.

Ei muskelia pellin alla

…mutta kivat poppivehkeet. Scionia ei markkinoitu tehokkailla moottoreilla tai turvallisuudella, vaan sillä, miten tuolloin nykyaikaiset laitteet saatiin mukautettua autoon. Esimerkiksi xB:n äänijärjestelmä oli yhteensopiva Apple iPodin kanssa. Näin oli luonnollisesti myös Hakossa. Siinä oli myös matkustajan edessä kaksi näyttöä, joiden avulla pääsi selaamaan musiikkikirjastoa tai katselemaan tallennettuja videoita. Videoita pystyi tekemään myös auton kanssa. Autossa oli muutama kamera, joilla sai tallennettua esimerkiksi ajotapahtumia, eli kanssa-autoilijoiden törttöilyjä. Näitä pätkiä pystyi sitten myöhemmin editoimaan auton omassa järjestelmässä, ja näyttämään kavereille, mitä oli tullut tehtyä. Ja pystyihän videoita laittamaan Youtubeenkin kaiken kansan katsottavaksi.

Kuljettajalle oli ratissa erillinen pallo-ohjain, jolla hän pystyi hallitseman eri järjestelmiä. Vaihdekeppi on muotoiltu joystickin tapaan, ja kuljettajan ympäristö näytti muutenkin enemmän pelikonsolilta kuin autolta. Se oli varmasti ollut suunnittelijoiden tarkoituskin, ja jos auto olisi tullut tuollaisena markkinoille, se varmasti olisi pudottanut merkin ostajien keski-ikää entisestään. Toisaalta ei kai juuri kenelläkään teinipojalla ollut varaa uuteen autoon, varsinkin tuolloin maailmaa vaivanneen taloudellisen taantuman aikana.

Muodokas kyllä

Auton ulkomuoto oli saanut vaikutteita historiasta, vaikka se ei ollutkaan mikään retromalli. Korkea vyötärölinja, laatikkomaisuus, tasainen katto, pysty ja ylöspäin hieman levenevä etulasi sekä lokasuojien kaaret veivät ajatukset vuosien taakse amerikkalaiseen autohistoriaan. Muodot olivat kuin luodut hot roddaamiselle. Nykyaikaisuutta taas olivat ledivalot niin edessä kuin takana, pienet taustapeilit, 18-tuumaiset alumiinivanteet ja matalalle venytetyt helmat. Takapuskurin aukoista oikeanpuolimmainen oli pakoputki, mutta vasemmalle puolelle on piilotettu peruutusvalo. Kooltaan Hako Coupe Concept oli noin 50 senttiä xB:tä lyhyempi, eli oli pituudeltaan vain noin 3,7 metriä. Puhtaasti pikkuautoluokkaa siis. Sisätiloissa oli paikat neljälle hengelle ja myös takapenkin piti olla riittävän tilava ainakin nuorille aikuisille. Tai ainakin niille, jotka eivät olleet ihan keskivertoamerikkalaisen mitoissa.

Hako Coupe Concept lämmittää tunteita, joko siitä tykkää tai sitten sitä inhoaa. Internetsurffailun perusteella mielipiteet jakautuivat aikanaankin melko lailla tasan. Hakon ihailijat tosin olivat jo valmiiksi surullisia siitä, että konseptin viehättävimmät puolet, eli täysin pysty tuulilasi ja äärimmäisen futuristiset sisätilat varmasti muuttuvat, jos auto joskus siirtyy tuotantoon. No, niin tai näin, Toyota oli mitä ilmeisimmin onnistunut konseptiautojen päätavoitteessa.

Mielenkiintoinen kysymys on, olisiko Hako Coupe Conceptille ollut tilaa Suomen automarkkinoilla? Ainakin se olisi piristänyt muuten hiukan yksitoikkoista autokantaa. Tosin maamme korkea autoverotus olisi oletettavasti karkottanut monet autosta kiinnostuneet ostamaan vanhemman ja halvemman auton. Mikäli Hako Coupe Concept olisi päättynyt tuotantomalliksi, mitä se ei siis koskaan tehnyt, olisi se saattanut käytettynä kiinnostaa harrasteautoilijoita. Niistä piireistä löytyy tänä päivänä mitä erikoisempia automalleja muun muassa Japanista tuotuna.

Scion -merkin tarina päättyi vuonna 2017, kun merkki sulautettiin Toyotaan. Scionin ehkä merkittävin malli oli urheilullinen FR-S, joka Suomessa tunnetaan nimellä Toyota GT86.

Teksti Spinneri Magazine, kuvat Toyota