Koeajo käytetty Volvo V60 – Volvo, joka olisi pitänyt muistaa

Suoraan sanottuna, harmittaa nyt, etten vuosi sitten muistanut autoa vaihtaessa Volvo V60 -farmaria.

Käytetty Volvo V60. Vuosi sitten syksyllä perheessä pistettiin autoasioita uusiksi. Olin aiemmin keväällä vaihtanut farmari-Avensikseni yhdeksän vuoden jälkeen Opel Insigniaan. Insignia vuosimallia 2009 oli muhkean tuntuinen peli, mutta ostin sen manuaalivaihteisena. Meillä rouva oli ajanut korttinsa varttuneella iällä ja ajanut pitkään viisipyttyisellä ja automaattivaihteisella Volvo S40 –dieselillä.

Kun rouva sitten tarpeettomana halusi myydä Volvonsa syksyllä pois, halusin, että perheen ainoa auto olisi sellainen, jolla rouvakin voisi ajaa. Eli päätin vaihtaa manuaalilaatikkoisen Avensikseni johonkin automaattiin. Ja niin kauan olin haikaillut Mersua, etten oikein muita vaihtoehtoja nähnytkään. Hankin sitten marraskuussa Mercedes-Benz C 180 kompressorin, siis bensa-Mersun.

Hintataso yllätti

Volvoa en edes miettinyt. V70-farmari oli mielestäni tarpeettoman suuri meidän tarpeisiin. Eikä vuonna 2007 markkinoille tullut kolmannen polven malli ollut mielestäni erityisen houkuttelevan näköinenkään.  Kolmannen polven C-Mersu porrasperäversiona sen sijaan sitä oli mielestäni.

Nykypolven Volvo V40 –mallit olivat vielä liian hinnakkaita vaihtoautohalleissa ja viimeisimmät Volvon V50- ja S40 –mallit tuntuivat auttamattoman vanhanaikaisilta.

Jostain kumman syystä en tullut edes miettineeksi Volvon  S60- sedania tai V60-farmaria. Ehkä suljin ne alitajunnastani pois sen takia, että uskoin niiden olevan vielä järjettömissä hinnoissa.

Nyt, kun otin koeajoon vuosimallin 2011 Volvo V60:n 160-hevosvoimaisella dieselmoottorilla, ällistyin hintatasoa. Uskoakseni 144 000 kilometrin mittarilukema ei vielä ole mitään tällaiselle Volvolle ja hintalappu Biliassa oli 19 900 euroa. Vuosi sitten olin maksanut 174 000 kilometriä ajetusta, vuosimallin 2008 C-Mersustani 17 000 euroa.

Rehellisesti sanottuna, Mersusta on ollut jonkun verran harmia ja vajaassa vuodessa erilaiset korjaukset ovat tulleet maksamaan vajaat pari tonnia. Toki pallonivel on kuluva osa ja talvella yllättänyt ahtoputken irtoaminenkin huonoa tuuria. Ehkä niitä olisi voinut tulla yhtä hyvin Volvossakin.

Mutta markkinoille 2007 tullut 3. Polven C-Mersu tuntuu jo nyt hieman vanhahtavalta. Koeajettu V60 taas tuntuu hyvin modernilta.

Coupemaisuus syö tiloja

Kun perheessä ei enää ole harrasteikäistä kuskattavaa, niin perinteinen perusfarmari ei ole enää tarpeellinen. Mutta Volvo V60 näyttää mielestäni coupemaisine linjoineen hyvältä. Tosin muotoilu syö myös tilaa matkustajilta ja tavaroilta.

Mutta eipä meidän perheessä enää ole kuskattaviakaan, 99 % ajasta mukana kulkee vain apukuski.

6-lovinen automaatti on tuttu Volvon muista 5-ja 6-pyttyisistä. Moottorin suurin vääntömomentti on harvinaisen korkea kaksilitraiselle: 400 Nm.

Tukeva kaarteissa

Nopeassa kaarreajossa ohjaus on tukeva, mutta ei huippuherkkä. Kaarteisiin on kuitenkin helppo ajaa isommissakin nopeuksissa, kun V60 ohjautuu nöyrästi: tämä auto ei pahemmin kallistele.

Tämä Volvo on tehty ajajalle: tuntuma tiehen on maantieajossa tarkka. Tosin kun kääntösäde on melko laaja, ei sitä voi kehua varsinaisesti ketteräksi.

Tilaihmehän V60 ei farmariksi ole.  Tavaratila on vain 430 litraa, eli saman verran kuin joissakin kymmeniä senttejä lyhyemmissä pikkufarkuissa.

Eli runsaasti tavaratilaa tarvitsevien kannattaa varmaan etsiä se perinteisemmän oloinen V70. Mutta jos tavaratilaa tarvitse, niin tästä saa ominaisuuksiinsa nähden edullisesti sulavalinjaisen farmarin. Ja uskoakseni 144 000 km 2-litraiselle diesel-Volvolle ei vielä ole matka eikä mikään. Varsinkin kun koeajoauto oli viimeisen päälle huollettu, viimeisin huolto on tehty 1000 kilometriä sitten.  Jakohihna ja vesipumppukin oli vaihdettu 124 000 km:n kohdalla.

Volvo V60 D3 Kinetic A
Vuosimalli: 2011
Mittarilukema: 144 000 km
Moottori: 2.0 l
Käyttövoima: diesel
Teho: 163 hv
Vetotapa: etuveto
Vaihteisto: automaatti
Huippunopeus: 215 km/h
Yhdistetty kulutus: 6.1 l/100 km
Hinta: 19 900 €
Myyjä: Bilia, Kaivoksela (Vantaa)

Teksti ja kuvat Timo Kiiski