Kaasujalka

Koeajo Renault Megane Sport Tourer – C-segmentin farkkuaatelia

Julkaissut:

|

6.5.2017

|

Kirjoitettu kategoriaan:

Koeajo Renault Megane Sport Tourer – C-segmentin farkkuaatelia

Uusi Renault Megane Sport Tourer Energy 130 Tce on tyylikkyydessään alemman keskikokoluokan farmariautojen aatelia ja mataluutensa sekä pitkän akselivälinsä takia mukava ajettava.

”Dynaamisen elegantti uusi MEGANE Sport Tourer -farmari yhdistää helppokäyttöisesti monimuotoiset sisätilat, mukaan lukien tavaratilan monikäyttömahdollisuudet, segmentin pisimpään lastauspituuteen. Autossa on Renaultille tunnistettavat ja selväpiirteiset valot, jotka houkuttelevat istumaan ohjauspyörän taakse ja palaamaan todellisen ajonautinnon pariin. Pelkkä tunteen kuvailu ei ole mitään. Se on koettava.

LED-teknologialla varustetut päiväajovalot luovat selkeän vaikutelman ja takavaloyksiköissä on jatkuvasti palavat LED-valot, joiden 3D-efekti korostaa auton luonnetta. 18″ mustaa ja kiiltoa yhdistävät vanteet tuovat oman lisänsä auton tyylikkyyteen. Urheilullinen, räväkkä ja joustava”.

Näillä saatesanoilla maahantuoja kuvaa uutta Renault Megane Sport Tourer –farmaria kotisivuillaan. Myyntipuhetta, totta kai. Mutta eipä noihin juuri ole vastaan väittämistäkään.

Vakaa ja hiljainen

Pakko se on myöntää, että luokkansa matalin auto on erittäin tyylikäs. Siitä puuttuu saksalainen karuus, mutta samalla joskus japanilaisissa ja korealaisissa pikkuisen tyypillinen ylimuotoilu, joka vanhentaa auton saman tien kun uusi malli tulee markkinoille.

Myös raideleveydeltään uusi Megane-farmari on luokkansa ykkönen. Se on 67 mm pitempi ja 20 mm matalampi kuin kolmannen polven Mégane. Sen raideleveydet ovat leveämmät (edessä: 1591 mm, +47 mm/ takana: 1586 mm, +39 mm) ja sen akseliväli (2712 mm, +11 mm) on pitempi kuin kilpailevissa malleissa. Saatavana olevien pyörien koot ulottuvat aina 18-tuumaisiin saakka.

Myös auton kyljen pitkä kromilinja ja mattaviimeistellyt alumiiniset kattokiskot lisäävät laatuvaikutelmaa. Sama tyylikkyys jatkuu sisätiloissakin: harmoniaan ja laadukkuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Jalkatila on kokoluokan parhaimmistoa (216 mm) ja takaistuinten selkänoja on aavistuksen enemmän kallistettu kuin edellisessä mallissa, antaen matkustajille paremman istuma-asennon ja sitä kautta enemmän mukavuutta.

Kuljettajalla on käytössään vain uusinta teknologiaa. Keskikonsolia hallitsee helppokäyttöinen 8,7″ R-Link 2 -kosketusnäyttö (myös 7” versio). Suuren koon ansiosta näytössä voi olla samanaikaisesti useita tietoja. TFT-mittaristonäyttö mukautuu Multi-Sense® -teknologian ansiosta valittavaan ajotapaan.

Käytössä on myös alas kojelautaan painuva head-up -heijastusnäyttö. Se tuntuu erittäin tervetulleelta esimerkiksi poliisin tolppakameroita vilisevää kehä ykköstä ajellessa. Omalla autolla kun on koko ajan painettava silmä kohti perinteistä nopeusmittaria, kaasu on muutamankin kerran tupannut heilahtamaan liian raskaalle juuri tolppaa lähestyessä. Tämä ratkaisu tekee nopeuden seuraamisen helpoksi, kun katsetta ei tarvitse irrottaa liiaksi tiestä.

Koeajettu ENERGY TCe 130:n moottori tarjoaa  samat tehot kuin 2-litrainen vapaasti hengittävä moottori: 130 hv 5 500 kierroksella ja 205 Nm:n väännön 2 000 kierroksesta lähtien.

Sen suoraruiskutus ja integroitu turboahdin tekevät moottorista poikkeuksellisen joustavan ja hyvin reagoivan. Moottori kiihtyy suurillekin kierroksille tasaisesti ja pehmeästi.

Erityisen paljon miellyin moottorin hiljaisuuteen. Fiilis oli kuin isommallakin laatuautolla ajellessa.

Ei talousihme

Moottoria mainostetaan myös taloudelliseksi, sen yhdistetyn kulutuksen pitäisi olla 5,3 litraa 100 kilometrillä.

Tämä kohta kyllä tuotti itselleni melkeinpä auton ainoan pettymyksen. En tiedä, onko omassa ajotavassani jotain vikaa, mutta keskikulutus oli ajotietokoneen mukaan koeajoviikolla 8,4 litraa ja minä en sentään ole mikään revittelijä.

Tietysti koeajoviikko osui talviaikaan ja ajostani iso osa on kaupunki- ja taajama-ajoa. Mutta jos omalla, vuosimallin 2009 1,8-litraisella ja kompressoriahdetulla 180 C-sarjan bensa-Mersullakin yhdistelmäkulutus hyvin samantyyppisessä ajossa on 9,3 litraa satasella, niin olisin odottanut pääseväni ainakin 7 litran keskikulutukseen Meganella.

Mutta siihenpä ne moitteet tosiaan tahtovat jäädäkin. Farmari-Megane on kevyt käsitellä ja helppo ajettava niin valtateillä kuin nimismiesmiehen kiharoissakin.

Maantieajossa Renault Megane Sport Tourer tuntuu jopa paremmalta kuin vuosi sitten koeajamani viistoperäinen malli: pitkä akseliväli tuo menoon vakautta.

Tavaratila on entiset 580 litraa. Mutta se ei olekaan  se juju. Tilaihmeeksi uuden Megane-farmarin tekeekin niiden muunneltavuus. Kun kaataa takapenkit, tavaratila melkein kolminkertaistuu. Tavaratilan voi jakaa etu- ja takaosaan ja sivuilla on kiinnityskoukut kasseille. Perheen lähtiessä lomareissulle etelään oli matkalaukkujen nosteleminen tavaratilaan helppoa matalan lastauskorkeuden ansiosta.

Varustetasoja on kolme, koeajoauto oli ylellisimmin varustettu Bose. Siinä on samat ”tilpehöörit” kuin toiseksi parhaassa Zenissäkin: ajovalojen automaattinen vaihtojärjestelmä, digitaalinen mittaristo seitsentuumaisella näytöllä ja kattava multimediajärjestelmä.

Hintansa väärti

Bose-varustetason myötä lisämukavuutta tuo esimerkiksi mukautuva vakionopeudensäädin ja heijastusnäyttö, joiden yhteishinta on 605,83 euroa. Pakkasilla tervetulleen lämmitettävän ohjauspyörän arvo on 230,21 euroa ja erikoismetallivärin 727 euroa.

Yllättäen tämän 1,2-litraisen ja 132-hevosvoimaiseen bensaturbon saa vain manuaalivaihteisena. Hienostunut ja äänetön kyyti toivottaisi kyllä tervetulleeksi automaattilaatikon, vaikka 6-lovinen manuaali sinänsä toimikin täsmällisesti ja moitteettomasti.

Auton kokonaishinta lisävarusteineen oli 30 353, 04 euroa. Uskoakseni se on hyvin kilpailukykyinen samankokoisten saksalaisten kanssa.

Renault Megane Sport Tourer Energy 130 TCe Bose
Koeajoauton kokonaishinta lisävarusteineen 30 353.
Moottori: 1198 cm3, turbo
Teho: 132 hv
Vääntö: 205 Nm
Huippunopeus: 198 km/t
Kiihtyvyys 0-100 km/t: 11 s
Yhdistetty kulutus: 5.3 l/100 km
Co2: 119 g/km

Teksti ja kuvat Timo Kiiski

 

Jaa tämä artikkeli

Muita saman merkkisiä koeajoja

Koeajo Opel Astra Hybrid ST – Perusperheen talousfarkku
Koeajo Skoda Kodiaq PHEV – Hurja sähköinen toimintasäde
Koeajovideo: Volkswagen Passat Variant 2.0 TDI 4Motion – Harvojen herkkua nykyään

Tietoa julkaisijasta

Mika

Kirjoita vastaus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *