Koeajo käytetty Saab 9-5 : Vielä kerran Saab 9-5!
Viimeisin Saab 9-5 oli hieno auto, joka hengitti nykyaikaa loppuun, eli vuoteen 2012 asti. Tosin, joidenkin puutteiden katsominen läpi sormien vaatii tavallista enemmän merkkiuskollisuutta.
Koeajoon otettiin Espoon Vaunula Vaihtoautoista mallisarjan huippua edustanut nelivetoinen ja 190-hevosvoimaisella turbodieselmoottorilla varustettu 9-5 Aero 2.0 TTiD 6 MT6 XWD. Heti silmään särähti manuaalilaatikko muuten hienossa autossa.
Maskia myöten musta öky-Saab on vaikuttavan näköinen ilmestys. Nämä ovat makuasioita, mutta omasta mielestäni se kilpailee ulkonäkönsä puolesta samassa sarjassa enemmän Jaguar XF:n kuin lähimpänä kilpailijana pidetyn Volvo S80:n kanssa. Volvo on selkeästi arkisempi ja karumpi.
Kooltaan tämä viimeisin 9-5 jää edustusluokan Audi A8:n ja BMW:n 7-sarjan ja premiumluokan Audi A6:ta ja BMW:n 5-sarjan väliin. Saab on 5008 mm pitkä, 1868 mm leveä ja akseliväli on 2837 mm.
Esimerkiksi nykyisen 5-sarjan BMW sedanin pituus on 4 910 mm, eli lähes 10 senttiä vähemmän kuin viimeisessä Saab 9-5 sedanissa. Vastaavasti Saab jää reilut 6 senttiä BMW:n 7-sarjalaista lyhyemmäksi. Audi A6:kin jää 9,3 senttiä Saabia lyhyemmäksi, kun taas Audi A8 on yli 12 senttiä pidempi kuin Saab 9-5.
Insignian velipuoli
Näyttävyyttä tietysti pituus matalalinjaiselle Saabille antaa. Mutta väkisinkin pitää kysyä, ovatko nuo kaikki sentit oikeasti tarpeen? Vastaavat tilat olisi saatu mahdutettua vähempiinkin sentteihin. Pitkällä Saabilla ei ole ihan vaivatonta sompailla kaupungilla ahtaissa parkkiruuduissa.
Koska ajan itse Opel Insignialla, huomasin heti Saabin yhtäläisyydet sen kanssa. Ja se tuotti vanhalle Saab-miehelle ihan lievän pettymyksen.
Insignia on hintaisekseen erittäin miellyttävä, vakaa ja hiljainen menijä. Ja siinä on omasta mielestäni ripaus enemmän premiumia kuin vastaavanikäisissä Mondeoissa, siis niissä vuosina 2008-2014 tuotannossa olleissa.
Mutta Insignia on kuitenkin hyvinvoivan keskiluokan ”tavisten” auto. Tämä viimeinen Saab 9-5 taas on siis luokiteltu, jos ei nyt ihan edustusautoksi, niin ainakin melkein sellaiseksi. Ja siinä suhteessa kyllä se tuotti lievän pettymyksen. Tai ehkä odotukset olivat liian korkealla. Ulkonäkö on niin julmetun tyylikäs, että luulin Saabin kyydin yltyvän samoihin sfääreihin.
Entäs se luksus…
Ensimmäiseksi kiinnitin huomiota rengasmeluun. Sileällä pinnalla mennään sukkasillaan, mutta karkealla asfaltilla muuttuu rallatukseksi. Tämä häiritsi jo ammoin omissakin Saabeissa ja niistä on sentään aikaa. Viimeisin ysisatanenkin vuosimallia 1991 oli alla vuonna 1996. Taajama-ajossa jousituskin tuntuu pikkuisen pintakovalta.
Ajettavuus sinänsä on kuitenkin ehtaa huippuluokkaa: suuntavakaus on hyvä ja auto tuntuu napakalta. Ohjaus keskittää hyvin ja luulen, että omimmillaan tämä Saab olisikin leppoisassa valtatieajossa.
Sisustus ei ihan yllä sille tasolle, mitä tältä viimeiseltä ”öky-Saabilta” odotin. Se on yllättävän muovinen ja karkean oloinen. Selkeä se kuitenkin on. Mutta vähän olisin odottanut enemmän vaikkapa jalopuujäljitelmää kuten Jaguarissa tai metallikehyksisiä tuuletinaukkoja kuten samanikäisissä Mersuissa. Ylellisyyttä olisi tuonut jo pelkästään vaalea nahkasisustus synkänmustan sijasta.
Lopputulema oli silti haikea. Olisin mieluusti suonut Saabin pysyvän automaailman kartalla. Olikohan kehitystyössä loppusuoralla jonkunlaista turnausväsymystä? Hienonnäköinen auto olisi pienellä hienosäädöllä ollut vieläkin parempi. Nyt siltä odotti huippua, mutta piti tyytyä tavallisen hyvään premiumiin.
Toisaalta pitää huomioida hintapyyntö 34 800 euroa. Mikään vastaavanhintainen uusi keskiluokan auto ei kuitenkaan nouse tämän Saabin tasolle. Ja kun autolla on ajettu vasta 44 000 kilometriä ja Saabille saa yhä merkkihuoltoa, eikä varaosatuotannollekaan ole vielä aikoihin loppua näkyvissä, saa vannoutunut Saab-mies tästä vielä hulppean ja persoonallisen pelin pitkäksi aikaa.
Ja kun uutena kalliin auton kilometrimäärä on noin vähäinen, on selvää, että huoltokirjassakaan ei ole aukkoja.
Saab-fanit ottivat omakseen
Saab-klubin puheenjohtaja Jussi Lehtosen mukaan kerhon jäsenistöstä useampikin on hakenut viimeisen polven Saabin 9-5 –mallia Ruotsista.
Lehtonen on itsekin ollut kaverinsa mukana hakemassa viimeisintä 9-5 –malleja Ruotsista.
– Tuolla 2-litraisella ja paremmin varustellulla bensaturbolla ajelee nyt hänen isänsä, mittarilukema on jotain 100 000 kilometriä. Hieno pelihän se on, itsekin olen kokeillut sitä useammalla moottorivaihtoehdolla. Ruotsissa hinnat ovat pudonneet, hienon ja vähän ajetun perusdieselin saa sieltä 10 000 eurolla. Suomen veroillakaan lisättynä hinta ei nouse yli 15 000 euron.
Itselleen Lehtonen ei kuitenkaan viimeisen polven 9-5:tä ole hankkinut.
– Se oli kyllä suunnitelmissa, mutta jäi toteuttamatta, kun löysin vain 60 000 kilometriä ajetun edellisen polven Aeron vuosimallia 2008, hän kertoo.
Viimeisintä ”muskeli-Saabia” Lehtonen pitää sen Opel Insignia-sukulaisuudesta huolimatta ihan aitona Saabina.
– Oli siinä paljon Saabin omiakin juttuja, esimerkiksi pyöränripustuksissa. Säälihän se oli, kun varsinkin jo valmiiksi saadusta farmarimallista oli tullut läpilyöntijuttu Ruotsissa taksinakin. Keski-Euroopassahan näitä farkkuja onkin liikenteessä. Se on todella hyvän näköinen auto.
Lehtonen on varma, että ennen pitkää Kaasujalan nyt koeajama 9-5:kin löytää uuden omistajan jostakin vannoutuneesta Saab-miehestä.
–Kerhon jäsenmäärä ei Saabin valmistuksesta huolimatta ole kuitenkaan juurikaan pudonnut, siinä se 4000:ssa pyörii edelleen. Vaikka vanhemmasta päästä jäseniä lähteekin, niin yhä löytää nuorempaa väkeä, joka ostaa näitä uudempikorisia Saabeja. Varaosatuotanto jatkuu, kun ei koskaan edes mennyt konkurssiin: Nyköpingistä saa mitä tahansa varaosia.
Huoltoliikkeitäkin Saabeille on tullut jopa lisää. Varsinkin pienempiä korjaamoja, koska viimeisiä malleja vapautuu nyt työsuhdekäytöstä yksityisten kuluttajien ostettaviksi.
–Päivityksiäkin merkkiliikkeissä pystytään edelleen tekemään huoltojen yhteydessä, jos auton omistaja sellaisen haluaa. Mutta säännöllisesti niitä juttuja ei enää Saabeihin tehdä, Lehtonen tietää.
Saab 9-5 Aero 2,0TTiD, vm. 2011
Moottori: 2.0-litrainen
Käyttövoima: diesel
Teho: 190hv
Vetotapa: neliveto
Vaihteisto: manuaali
CO2: 176 g/km
Huippunopeus: 220 km/h
Kiihtyvyys (0-100): 9,2 s
Yhdistetty kulutus: 6.7 l/100km
Hinta: 34 800 €
Myyjä: Vaunula Vaihtoautot, Espoo
Teksti ja kuvat Timo Kiiski
Vastaa