Käytetty Opel Insignia – Hurmalainen vaihtoi Insigniaan

Koska Hurmalainen suunnittelee autonvaihtoa monta kertaa vuodessa, pitää tämä tapaus ilman muuta ruotia Kaasujalassa. 160 000 km ajettu Avensis vaihtui 63 000 km ajettuun Opel Insigniaan.

Opel Insignia on ollut Kaasujalassa kuukauden käytettynä kerran ennenkin, kolme vuotta sitten. Ja sattumoisin se keväällä 2013 ajettu Insignia oli kutakuinkin yhteneväinen Hurmalaisen nyt hankkiman Insignian kanssa: sekin oli 5-ovinen, rapiat 60 000 km ajettu ja varustettu 1,8 –litraisella bensamoottorilla.

Opel Insignia teki silloin ilmeisesti alitajuntaan niin syvän vaikutuksen, että pitkän jahkailun ja kiertelyn jälkeen sellainen väkisinkin tuli eteen. Nimittäin ensin oli vaihtoehtoina useita erilaisia Mersuja vuosimallia 2002-2005. Oli E- ja C-sarjaa, farmaria ja sedania.

Lopulta sitten Hurmalainen keksi, että jospa sitä hankkisikin CLK:n: niitä kun saa melko vähän ajettuina sopuhintaan, mutta perustekniikka on samaa luotettavaa laatua kuin perus-Mersuissakin.

Tämä CLK vuosimallia 2002-2005 olikin listalla vahvana pitkään. Päätoimittajakin siitä hihkui, kun Hurmalainen niin pontevasti kertoi päätöksestään. Ja niin hihkui moni muukin.

–Mersu-mieshän sinä olet, ne sanoivat.

Suunnitelmat muuttuivat

No, sitten alkoi se pikkuporvari tunkea jostakin sielun syvistä sopukoista. Hurmalainen keksi, että sillä 15 000 eurolla, minkä hän aikoo omaan autoon sijoittaa, saisi jo uudempikorisen Ford Focuksen vuosimallia 2011-2012 ja kohtuukilometreillä. Kun Rinta-Joupille Aamuruskontielle tuli nätti, farmari vuosimallia 2012 ja mittarilukema vain 91 000 km.

–Älä osta. Taas alkaa se sama valitus, mikä Avensiksenkin kanssa. Ajat pari viikkoa tyytyväisenä, kun auto tuntuu nykyaikaiselta, mutta sitten alat taas haikailla Mersua.

No juu. Se vähän arvelutti, että Hurmalainen on kuitenkin tottunut elämässään ajamaan pääsääntöisesti vähän isommilla autoilla. Avensiskin oli kokoluokkaa isompi kuin Focus. Mutta tällä hetkellä vuosittaiset ajot omalla autolla jäävät sen verran vähiin, ettei tuntunut järkevältä sijoittaa autoon yhtään enempää kuin 15 000 euroa.

Taskussa oli käteistä 10 000 euroa ja 160 000 km ajetusta 1.6-litraisesta bensa-Avensiksestaan vuosimallia 2005 Hurmalainen laski saavansa hyvitystä 5000-6000 euroa. Arvio osui kutakuinkin kohdalleen. Insignia maksoi 14 400 euroa, välirahaa maksoin 9300 euroa.

Siinä kävi lopulta vähän samalla tavalla kuin vaihtaessa autoa edellisen kerran vuonna 2007. Vaihdossa meni silloinkin 11 vuotta vanha auto: E-sarjan Mersu vuosimallia 1996. Ensin olin menossa katsomaan Toyota Kaivokselaan C-sarjan farmari-Mersua vuosimallia 2001. Mutta liikkeessä jokin kello sitten soi ja neuvoi: osta järkiauto Avensis, saat selvästi Mersua tuoreemman luotettavan ja riittävän ison perusauton.

Ja niin äkkiarvaamatta se päätös syntyi. 210 000 km ajettu vapaasti hengittävä diesel-Mersu vaihtui n. 30 000 km ajettuun bensa-Avensikseen.

Mittarilukema vetosi

Tämä Insigniakin osui Nettiauto.comissa silmiin aika sattumalta. Myynti-ilmoitus oli niin tuore, ettei Länsi-Auto ollut ehtinyt edes kuvaa laittaa autosta nettiin, kun Hurmalainen jo soitti. Eniten tietysti vetosi mittarilukema: 63 000 km.

Hurmalainen muisti edellisen koeajonsa käytetystä Insigniasta 3 vuoden takaa. Auto oli selvästi joka suhteessa Avensista modernimpi ja hiljaisempi auto.

Ja johan valtakunnan ykköslehtikin oli Insignian markkinoille vuonna 2009 tullessa todennut, että motto ”Kaikista autoista tulee ennen pitkää Opeleita” jouti jo historiaan. Hesari kehui, kuinka keskiluokkaan sijoittuvasta Insigniasta saattoi jo aistia pienen ripauksen premiumiakin.

Väri ei ollut se kaikkein mieleisin. Pitkään mietin, pitäisikö ottaa samanikäinen, mutta jo n.100 000 km ajettu valkoinen farmari järvenpääläisestä autoliikkeestä. Se olisi maksanut suunnilleen saman verran.

Mutta Hurmalaisen ajossa 40 000 kilometrin eron täyttyminen vie vuosia. Siksi niin korimalli kuin värikin olivat pieniä kompromisseja, kun auto muuten tuntui kuin pakasta vedetyltä, niin ulkoa kuin sisältäkin. Ja huoltokirja oli täytetty esimerkillisesti.

Koeajolenkki oli se lopullinen niitti. Hurmalaisen leppoisaan maantieköröttelyyn pääsääntöisesti nopeusrajoitusten puitteissa Insignia tuntui juuri oikealta autolta: kyyti on äänetöntä ja muhkean oloista.

Hyvä matka-auto

Viisiovisessa mallissa tavaratila on jo takapenkit pystyssä iso, ja kaatamalla tilaa tulee paljon lisää. Vuonna 2013 koeajamassani Insigniassa oli oman autoni tavoin 1.8-litrainen bensamoottori, se oli vuosimallia 2010 ja mittarilukema oli 61 000 km. Oma autoni on vuosimallia 2009 ja sillä on ajettu vain 2000 kilometriä enemmän.

Kirjoitin silloin 2013 tällaisia arvioita:

”Se, mikä Insigniassa viehättää, on kojetaulun muotoilu: se on modernin tyylikäs ja muhkea.  Jos ajelisin paljon matkaajoa hyviä teitä, niin tässä se olisi oiva peli. Huolimatta siitä, että rengasäänet tulevat karkeilla pinnoilla matkustamoon melko rouheasti. Kaikkiaan Insigniaa voisi kuvailla leppoisaksi menijäksi.

Insignia on selkeästi enemmän valtateiden kuin kaupunkikortteleiden auto. Alusta on napakka ja vaihteet kuusipykäläisessä manuaalilaatikossa loksahtelevat täsmällisesti. Maantiellä ajaessa on ohjaus voisi ehkä olla aavistuksen tunnokkaampi, vaikka keskittääkin ihan hyvin”.

Ne kaikki allekirjoitan edelleen.

Huoltokirja oli täytetty esimerkillisesti. Opelin merkkiliikkeessä Insignia myös huollettiin ennen kuin se luovutettiin minulle. Ehkä tämä ei vihreänvärisenä kaikkein ”seksikkäin”, mutta tällaiselle seniori-ikäiselle vantaalaiselle pienyrittäjälle se ei enää ole se isoin juttu. Tärkeää on päästellä leppoisasti ja muhkeasti, istua vähän kuin modernissa kassakaapissa.

Opel taas hyvä myytävä

Kimmo Reimari salolaisesta Multistore-vaihtoautoliikkeestä kehuu isompien Opeleiden menevän nykyään yllättävänkin hyvin kaupaksi.

–  Tässä meni monta vuotta välissä, kun Opel ei oikein ollut muodissa. Olin hiljattain yllättynyt, kun myin todella nopeasti kolme Insigniaa edeltänyttä Opelin Vectra-mallia. Pisinkin myyntiaika oli vain viikon, ja näinä aikoina se on todella hyvin.

Insigniassa voi Reimarin mukaan saada 10 000 euron ”kantturoissa” nykyaikaisen ja ison auton.

– Kun vanhoista Vectroistakin pyydetään 7000-8000 euroa, niin 10 000 eurolla Insigniasta saa melko pienellä rahalla nykyaikaisen auton. Onhan Insignia hyvä auto matka-ajossa. Uskoisin, että Insigniaa on helpoin myydä 5-ovisena tai farmarina. Mutta Insigniaakin on ollut markkinoilla jo sen verran pitkään, että varsinkin dieseleillä on monesti ajettu jo isoja määriä.

Moni käytetty Opel Insignia on alun perin ollut paljon ajavalla myyntiedustajalla ja paljon ajava on ostanut sen dieselinä.

– Paljon ajetun dieselin pitää olla Mersu tai esimerkiksi jokin Volkswagen Passat, että se menee kaupaksi. Vähemmän ajettu bensa-Insignia on helpompi myydä kuin parisataakin tuhatta ajettu diesel-Insignia.  Dieseliä on tietysti tarjolla enemmän.

Hurmalaisen Opel Insignia
Vuosimalli: 2009
Mittarilukema: 63 000 km
Moottori: 1796 cm3
Käyttövoima: bensa
Teho: 140 hv
Vääntö: 175 Nm
Vaihteisto: 6-lovinen manuaali
CO₂-päästöt: 182 g/km
Huippunopeus: 207 km/h,
Kiihtyvyys (0-100): 11,5 s
Hinta: 14 400 €
Myyjä: LänsiAuto, Vantaa
Hyvitys vanhasta autosta: 5100 € (Toyota Avensis Linea Terra, farmari, 1.6 l, bensa, 160 000 km, vm. 2005).

Teksti ja kuvat Urmas Hurmalainen