Koeajo käytetty Ford Maverick – Hiilijalanjälkeä silmänkantamattomiin

Tämä Maverick on käynyt läpi vuoden 2007 kasvojenkohotuksen: etupuskuri, etumaski, valot ja konepelti uudistuivat, samalla esiteltiin LED-takavalot ja uusi takapuskuri.

Kymmenen vuotta vanha Ford Maverick 3-litraisella V6-bensakoneella se on oikea tosimiehen maasturi. Hiilijalanjälkeä riittää lähes silmänkantamattomiin ja käynti on suloisen pehmeää.

Saatan muistaa väärin ja toivon, ettei tästä hatarasta muistikuvasta seuraa oikaisuvaatimuksia tai peräti oikeustoimia. Mutta minulla on sellainen hämärä muistikuva, että Ruotsalaisen Kansanpuolueen ympäristöministerinä aikoinaan vaikuttanut Stefan Wallin olisi ajellut jossain vaiheessa Ford Maverickilla.

Vaikka tama 1. polven Maverick suunniteltiinkin yhteistyössä Mazdan kanssa, niin siinä on ihan ehtaa jenkki-SUV:n tuntua.

Tieto siis perustuu puhtaasti hämärään muistikuvaan, enkä pystynyt sille googlaamalla mitään vahvistustakaan hankkimaan. Sikäli pientä vahvistusta sain, että Hesari julkaisi vuonna 2011 listan kansanedustajien autoista ja siinä Wallinin autoksi ilmoitettiin 3,7-litrainen Mersun ML-maasturi.

Ympäristöteko

No, oli miten oli. Mutta jos Stefan Wallin ei ympäristöministerinä ollessaan ajanutkaan yksityisajojaan Maverickilla, niin kyllä se olisi hienoa, kun vihdoin saataisiin Suomeen V6-bensavehkeet sydämenasiakseen kokeva ympäristöministeri. Tällä autolla ajava se vasta oikea ympäristöihminen onkin, kun ei tohdi isojen bensalaskujen pelossa edes ajaa enempää kuin vain rajoitetusti fiilistellen.

Sillä mielihyvää tällainen Maverick sai sydänalassa aikaiseksi heti, kun päätoimittaja sillä meidän pihaan höristeli. Nimenomaan siis höristeli, kyllä kävi Maverickin 3-litrainen V6-bensamoottori niin kauniisti.

Kun en koskaan ole ollut erityinen hurjastelija tai rallimies, niin osasin automaattisesti välttää Maverickin helmasynnin: olen lukenut, että liian ronski kaasunpainallus heittää perän helposti luisuun ja auton saman tien poikittain. Siitäkin huolimatta, että normaalisti Maverick on etuvetoinen ja neliveto kytkeytyy päälle elektronisesti.

Maverickin vaalea sisustus näyttää edelleen tyylikkäältä, vaikka ikää on jo yhdeksän vuotta.

Koeajopäivänä yläkerran ukko piti taukoa lumimyrskyjen luomisesta joten pihassakaan ei ollut kinoksia, joilla olisi päässyt testaamaan Maverickin etenemistä hangessa. Olen käsittänyt, että se etenee paksussakin sohjossa oikein etevästi.

Mutta kun Maverick on nimenomaan katumaasturi, ei sillä tulisi mieleen edes mennä rymistelemään pahempiin paikkoihin.

Jylhästi korkealla

Maverickiin istuu heti luontevasti, maantietä ja pakkasessa tarpovia ressukoita oli mukava katsoa ylhäältä päin. Tuli sellainen olo, että meikäpoika on Floridan lämmöstä kotimaahan pistäytymään tullut vatsakas suomalaisjuurinen ja eläkeikäinen grynderi.

Taas kerran pitää toistaa, että V6-bensakoneen voittanutta ei olekaan: sen maukkaan pehmeää ajonautintoa tuskin Lada Nivankaan kuoret ja tekniikka pystyisivät pilaamaan. Se meno vain on niin pakotonta.

Kymmenvuotias Ford Maverick 3-litraisella V6-bensamoottorilla tarjoaa tasaista ja äänetöntä kyytiä. Mutta jotain eurooppalaistakin siinä on, Maverick ei monen muun ison ja iäkkään jenkki-SUVin tavoin lellu ja keinahtele.

Maverick on muodoiltaan kantikas, se tekee kulmien arvioinnista helppoa.

Ei hinkua “pykältämiseen”

Vaikka automaattilaatikossa oli vain nelipykäläinen eikä siinä ollut käsin valinnan mahdollisuutta, ei se kyllä haitannut: 203-hevosvoimaisen pannun kanssa se hoiteli homman eleettömästi. Toki vaihtamisessa tuntui nykäyksiä, mutta ”paskaakos” siitä, koneessa riittää vääntöä!

Jos pytyssä olisi ollut vähemmän ytyä, oli tullut varmaan tarve päästä itse vaihtamaan, niin ei nyt käynyt. Maverickin moottori on edelleen ominaisuuksiltaan miellyttävä. Toki se on janoinenkin: autokaupan ilmoituksen mukaankin menoveden yhdistelmäkulutus olisi 12 litraa satasella, eikä se talvipakkasilla reippaammin päästellessä edes riitä.

Alusta on tanakka ja käyttäytyy hyvin kaikenlaisilla tienpinnoilla, ja tuntuma tiehenkin pysyy koko ajan hyvänä. Nämä eivät tämän ikäisessä jenkissä kuitenkaan taida olla ihan itsestäänselvyyksiä.

Omasta mielestäni vaalea sisustus on kestänyt hyvin aikaa ja hallintalaitteet ovat hyvin käsillä.

Tämä Maverick on tuotu jenkeistä. Muistaakseni tämä auto on Suomessa maksanut aikoinaan uutena reilut 42 000 euroa. Nyt tässä saa 173 000 mittarilukemaan nähden paljon autoa 13 799 euroa. En ole Maverick-asiantuntija, joten jotain eroavaisuuksia tiettävästi tässä jenkkiallissa on Suomeen ”vauvoina” tuotuina Maverickeihin verrattuna.

Ja Co2-päästöt sitten, ne ovat todella miehekkäät: 276 g kilometrillä.

Ford Maverick 3.0i V6 XLT ESCAPE 
Vuosimalli: 2007
Mittarilukema: 173 000 km
Moottori: 2967 cm3, V6
Vetotapa: neliveto
Polttoaine: bensiini
Teho: 203 hv
Co2: 276 g/km
Yhdistetty kulutus: 12 l /100 km
Huippunopeus: 188 km/h
Kiihtyvyys 0-100 km/h: 10.5 s
Vääntö: 262 Nm
Hinta: 13 799 €
Myyjä: Autosilta Jagro Oy, Espoo

Teksti Urmas Hurmalainen
Kuvat Mika Salomaa